IPS/Joyce Chimbi

Moni pienviljelijä on silti tienhaarassa ja miettii myydäkö maansa vai jatkaako viljelyä.

Kenialainen pienviljelijä Peris Wanjiku on nähnyt, miten hänen viljelijätoverinsa ovat arvaamattomien säiden vuoksi alkaneet hiljalleen myydä maitaan.

– Kun hinta on oikea, yhä useampi maanviljelijä on halukas luopumaan maistaan. Näimme sen tapahtuvan Kiambussa ja nyt se on tapahtumassa täällä Nyerissä, Wanjiku kertoo. Hän elää Nyerin maakunnan Othayassa, 150 kilometriä pääkaupunki Nairobista.

Kenian pienviljelijät turvautuvat pääosin sadevesikasteluun. Maatalousasiantuntijoiden mukaan viljelijöiden selviytyminen on vaakalaudalla, sillä he kamppailevat tulvia, kuivuutta ja lämpöstressiä vastaan. Näiden vitsausten muuttuminen entistä väkevämmiksi, ennakoimattomammiksi ja useammin tapahtuviksi on johtanut suuriin sato- ja karjamenetyksiin.

Kenian tammikuussa julkaistu ruokaturvaraportti ennusti satojen jäävän 30 prosenttia tavanomaista pienemmiksi vähäisten syyssateiden vuoksi. Maaliskuussa julkaistu vastaava raportti ennusti keskimääräistä vähäisempiä sateita maaliskuusta toukokuuhun ja siitä seuraavaa alhaista satoa.

Wanjiku kertoo, että hyvänä vuotena kaupallinen maanviljelijä ansaitsee maissista, vehnästä, teestä tai kahvista eekkeriä (n. 0,4 hehtaaria) kohden 1 600-2 400 euroa. Pienviljelijöiden maatilat ovat keskimäärin puolen hehtaarin kokoisia, ja maan hinta on erittäin korkea.

ILMOITUS

– Jos pidän kiinni eekkeristäni, enkä myy sitä, kestää vuosikymmeniä ennen kuin ansaitsen saman verran kuin myymällä. Olemme tienhaarassa”, Wanjiku sanoo.

Lyhyitä mutta kattavia asiakirjoja

Kansainvälinen allianssi luonnon monimuotoisuuden puolesta ja Trooppisen maatalouden kansainvälinen keskus (CIAT) ovat juuri tähän tilanteeseen kehittäneet Kenian maakuntien ilmastoriskiprofiilit. Ensimmäiset 15 profiilia valmistuivat 2017, seuraavat 16 vuonna 2019 ja viimeiset 14 tämän vuoden aikana.

– Kenian maakuntien ilmastoriskiprofiilit ovat lyhyitä mutta kattavia asiakirjoja. Ne korostavat ensisijaisia arvoketjuja, viljelyjärjestelmiä ja maantieteellisiä alueita, jotka ovat erittäin herkkiä ja suojattomia ilmastollisia tekijöitä vastaan, allianssin tutkija tri Caroline Mwongera selittää.

– Profiilit tarjoavat arvion siitä, millaisia ohjelmallisia interventioita ja minkä tason institutionaalista kapasiteettia vaaditaan auttamaan maanviljelijöitä ja karjankasvattajia selviytymään ilmastoon liittyvistä riskeistä, tri Mwongera lisää.

Yksityiskohtainen selonteko vaaroista

Profiilit kehitettiin ohjaamaan ja priorisoimaan oikein ilmastoälykkäitä maatalousinvestointeja maakuntatasolla. Se on tarpeen, sillä Kenialla on hajautettu hallintojärjestelmä, jossa valta ja voimavarat jakautuvat valtakunnallisen hallituksen ja 47 maakuntahallituksen kesken.

– Jokaisessa maakunnassa tunnistettiin keskeiset arvoketjuhyödykkeet ja hahmoteltiin ongelmallisimmat ilmastolliset vaarat. Siksi profiilit tarjoavat yksityiskohtaisen selonteon ilmastoriskien aiheuttamista haavoittuvuuksista ja vaaroista ihmisille, heidän elinkeinoilleen, investoinneille ja ympäristölle, tri Mwongera sanoo.

Esimerkiksi Kakamegan maakunnan profiili huomioi vaikutuksen, joka kuivuudella ja sateiden viivästymisellä sekä kuivan kauden kohonneilla lämpötiloilla ja kylmän kauden viilenemisellä on viljelijöihin. Profiili listaa sopeutumisstrategioita ja -käytäntöjä, joiden piiri ulottuu pelkän maatilan rajojen ulkopuolelle, muun muassa tuotteiden markkinointiin.

Naisten keskeinen rooli

Mwongera huomauttaa, että viimeisimmissä profiileissa viitataan myös erityisesti naisille räätälöityihin riskienhallintasuunnitelmiin.

– Naisilla on keskeinen rooli maataloudessa. Ilmastonmuutosta sietävien maatalousjärjestelmien rakentaminen edellyttää naisten aktiivista osallistumista ilmastoälykkään maatalouden edistämiseen, Kenian maatalousnaisten yhdistyksen johtaja Judy Matu sanoo.

Maailmanpankin arvion mukaan vähintään kolmea neljännestä Kenian maatiloista pyörittää nainen. Siitä huolimatta naisten omistuksessa on vain 1,6 prosenttia vuosien 2013 ja 2017 välillä rekisteröidyistä 10 miljoonasta hehtaarista maatalousmaata.

– Meillä tosiaan on ongelmana se, että maanomistus on miesten hallitsemaa ja maanviljely naisten. Enemmistö viljelijänaisista ei voi päättää, miten maata käytetään, Matu toteaa. Lisäksi kaikki kaupallinen viljely ja karja kuuluu miehille.

Matu kertoo, että näihin ongelmiin ollaan tarttumassa. Esimerkiksi järjestetään miehille ja naisille yhteistä koulutusta ilmastonmuutosta sietävien viljelykäytäntöjen tarpeellisuudesta. Tämä parantaa naisten mahdollisuuksia saattaa hankkimansa tieto käytäntöön.

Ehkä Peris Wanjikunkaan ei silloin tarvitsisi myydä maataan.

Englanninkielinen versio