Liisa Takala

Emmi Itäranta

Syntynyt 1976.
Asuu Canterburyssä.
Julkaissut kolme kirjaa.
Esikoisteos Teemestarin kirja on käännetty yli 20 kielelle.

Äänikirjojen helppo saatavuus mahdollistaa entistä laajemman kirjallisuuden kuluttamisen, mutta samalla se leikkaa kirjailijoiden toimeentuloa ja saattaa vaikuttaa kirjallisuuden laatuun.

Britannian Canterburyssa asuva kirjailija Emmi Itäranta kuuntelee itsekin äänikirjoja ja sanoo, että niillä on tiettyä lisäarvoa, vaikkei niistä juuri rahaa kirjailijoiden taskuun valukaan.

– Lähtökohtaisesti näen äänikirjan ja painetun kirjan erilaisina asioina. Vaikka äänikirjassa on täsmälleen sama teksti kuin alkuperäisessä kirjassa on kuunteleminen kokemuksena ihan erilainen, hän sanoo.

Kirjailijan omaan kirjoittamiseen äänikirjat ovat alkaneet vaikuttaa vasta äskettäin. Aiempien teosten kohdalla äänikirjoilla oli niin pieni osa kirjamarkkinoista, että ajatus ei tullut mieleen.

– Kolmas kirjani Kuunpäivän kirjeet julkaistiin yhtäaikaisesti myös äänikirjana, sen jälkeen olen huomannut uutta pidempää aloitellessa miettiväni, että toimiiko teksti myös kuunneltuna.

Olen huomannut uutta pidempää aloitellessa miettiväni, että toimiiko teksti myös kuunneltuna.On mahdollista, että äänikirja ja painettu kirja lähtevät eri suuntiin.

Itäranta ei näe mitään väärää ajatuksessa, että kirjailija miettii kirjoittaessaan voiko tekstiä myös kuunnella.

– Huomaan kuitenkin pohtivani sitä, että päädynkö yksinkertaistamaan omaa tekstiäni tai luopumaan siellä jostakin, jos mietin liikaa sitä, että toimiiko tämä myös ääneen luettuna. Siinä, että haluaa ajatella tekstiään ääneen lukemisen kautta, ei ole mitään vikaa, mutta jos se alkaa rajoittaa omaa tapaa tai ilmaisua, niin se ei enää ole hyvä juttu.

Mikäli kirjailijat ja kustantamot alkavat ajatella liikaa sitä, voiko teoksesta tehdä äänikirjan, saattaa sillä olla vaikutusta siihen, miten kirjoitetaan ja mitä halutaan julkaista. Äänikirjana toimivat parhaiten juonivetoiset tarinaan keskittyvät kirjat, joissa ei ole paljon sijaa kokeilemiselle tai viipyilylle.

– Kirjallisuuden sisällöt saattavat yksinkertaistua, jos kustantamot haluavat julkaista vain äänikirjoina toimivaa kirjallisuutta, Itäranta sanoo.

Eri kokemus

Äänikirjalla kuitenkin on myös lisäarvoa, sillä niihin saattavat tarttua myös ihmiset, jotka eivät muuten kirjoja lue.

– Ne tekevät kirjallisuudesta saavutettavampaa. On tärkeää muistaa, että esimerkiksi lukihäiriöisille tai näkövammaisille äänikirjat voivat avata pääsyn kirjallisuuden maailmaan.

Itäranta itse valikoi äänikirjat sen mukaan mitä kirjalta haluaa.

– Kaikki kirjat eivät toimi äänikirjoina yhtä hyvin kuin painettuina. Jos on esimerkiksi tuttu kirjailija, jonka tuotannon tietää jo ennestään keskittymistä vaativaksi, niin todennäköisesti en kuuntele sitä ensikokemuksena.

Vaikka äänikirjoissa teksti kirjaimellisesti säilyy samana, vaikuttaa kuuntelukokemukseen muun muassa se miten kirja luetaan ja millainen ääni lukijalla on. Painetussa kirjassa tekstin tehokeinot vaikuttavat siihen, miten kuluttaja tekstiä havainnoi, äänikirjassa siihen vaikuttavat lukijan valinnat.

Pienet korvaukset

Kirjailijoiden saamista äänikirjakorvauksista on puhuttu paljon.

– Olen nähnyt sellaisen arvion, että se olisi viidesosa tai jopa vain kahdeksasosa siitä mitä se on painetusta kirjasta, Itäranta kertoo.

Pientä korvausta perustellaan sillä, että äänikirja on kallis tuottaa ja siihen tarvitaan monen ihmisen työpanos.

– Se on perusteluna aika hatara, painetun kirjan tuottamiseen menee yhtä lailla aikaa ja tarvitaan monen ihmisen työpanos ja kirjailija saattaa kirjoittaa kirjaa monta vuotta.

Jotta kirjailijakin hyötyisi äänikirjoista tulisi tekijänoikeuskorvaukset saada kuntoon. Äänikirjapalvelut tekevät kirjailijoille saman kuin Spotify muusikoille, kirjailijat joutuvat miettimään mistä tulo voisi tulla, jos se ei tule kirjasta.

– Äänikirjoista tuleva korvaus on todella pieni. Kun äänikirjojen suosio on kasvanut viime vuosina ja jatkaa kasvuaan, olisi vähintäänkin kohtuullista, että kirjailija saisi siitä isomman korvauksen.

Kirjan tulevaisuuden suhteen, Itäranta on optimistinen eikä usko, että perinteinen kirja kuolee.

– Kirjallisuudella on niin pitkä historia, että se vastaa johonkin yleisinhimilliseen kerronnan ja muistamisen tarpeeseen. Mutta ajattelen, että on mahdollista, että äänikirja ja painettu kirja lähtevät eri suuntiin. Jo nyt on kirjoja ja kertomuksia, jotka julkaistaan vain äänikirjaformaatissa. Uskon että eriytyminen tulee kasvamaan, koska ne ovat lähtökohtaisesti niin erilaisia. Ideaalitilanteessa erilaiset kirjallisuuden muodot elävät rinnakkain.

Emmi Itäranta

Syntynyt 1976.
Asuu Canterburyssä.
Julkaissut kolme kirjaa.
Esikoisteos Teemestarin kirja on käännetty yli 20 kielelle.