Lehtikuva/Joaquin Sarmiento

Kolumbian hallitus ei ole toteuttanut vuoden 2016 rauhansopimuksessa luvattuja yhteiskunnallisia uudistuksia.

Laajat hallituksenvastaiset mielenosoitukset alkoivat Kolumbiassa yli viisi viikkoa sitten.

Kolumbiassa poliisi on puolustusministeriön alainen, ja se on vastannut kovilla otteilla. Human Rights Watch luokitteli viime viikon torstaihin mennessä 63 kuolemaa ”uskottaviksi”. Seuraavana päivänä kuoli 13 levottomuuksien keskipisteessä, Calin kaupungissa.

Suurin osa uhreista on aiheutunut poliisien ammuttua kovilla mielenosoittajia. Silminnäkijöiden mukaan ampujien joukossa on ollut myös siviilejä ja vapaalla olevia poliiseja.

Poliisit ovat ampuneet kymmeniä mielenosoittajia.

Brittilehti Guardianin kirjeenvaihtaja kertoi tapauksesta, jossa mielenosoittajien kulkue törmäsi tiesulkuun Calin laidalla. Valkoisiin paitoihin pukeutuneet miehet ryhtyivät katumaastureistaan ampumaan kulkuetta, ja ainakin 10 ihmistä haavoittui. Tapauksesta on todisteena silminnäkijöiden kuvia ja videoita.

Kaikkiaan loukkaantuneita on pitkälti yli 2 000. Joukossa on kymmeniä silmävammoja saaneita. Epäilläänkin, että poliisit ampuvat tahallaan kumiluoteja kohti silmiä kuten Chilen mielenosoituksissa toissa vuonna.

ILMOITUS

Hallituspuolueen asennetta kuvaa senaattori Paola Holguinin lausunto viime viikolta: ”Älkää huijatko kansainvälistä yhteisöä ja lakatkaa itkemästä yhden silmän takia”.

Levottomuuksien aikana on kerrottu pidätettyihin kohdistuneesta kidutuksesta ja seksuaalisesta väkivallasta sekä sadoista kadonneista. Kidutettujen ruumiita kerrotaan löytyneen joista ja syrjäisten maanteiden varsilta.

Myös ainakin kaksi poliisia on surmattu. Perjantaina väkijoukko pieksi Calissa poliisin hengiltä. Tuluássa poltettiin viime viikolla oikeustalo.

Korona iski rajusti

Amerikan valtioiden järjestöön (OAS) kuuluva ihmisoikeuskomissio IACHR on vaatinut riippumatonta tutkimusta tapahtumista, samoin YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet.

Presidentti Iván Duquen hallitus ei suostu päästämään tutkijoita maahan, vaan sanoo tekevänsä ensin omat tutkintansa. Duquen mukaan joitakin yksittäisiä poliisin ylilyöntejä on tapahtunut.

Mielenosoitukset alkoivat huhtikuun 28. päivänä. Niiden välittömänä aiheena oli Duquen esittämä verouudistus, jossa olisi korotettu kulutusveroja. Protestoijien mukaan tämä olisi entisestään kurjistanut koronan jo kurittamien pienituloisten asemaa.

Korona on tänä keväänä iskenyt pahasti Kolumbiaan. Viime päivinä on raportoitu ennätyksellisistä, yli 500 päivittäisen kuolleen määristä. Kaikkiaan kuolleita 50 miljoonan asukkaan maassa on lähes 90 000.

Rokotusten tahti on ollut hidas: vasta alle 15 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

Työttömyys on noussut 16 prosenttiin ja virallisen köyhyysrajan, 87 Yhdysvaltain dollarin, alle on pudonnut lähes kolme miljoonaa ihmistä lisää. Rajan alla on jo peräti 42,5 prosenttia kansasta.

Hallitus peruutti verouudistuksen sekä kiistellyn terveydenhoitouudistuksen, mutta tämä ei enää mielenosoittajille riittänyt. Nyt vaaditaan perustuloa, nuorten mahdollisuuksien parantamista sekä loppua poliisiväkivallalle.

Petetyt lupaukset

Kolumbia kuuluu taloudellisesti maailman epätasa-arvoisimpiin maihin. Vuoden 2016 rauhansopimuksen vasemmistolaisten Farc-sissien kanssa piti puuttua näihin juurisyihin, mutta lupaukset ovat jääneet toteuttamatta.

Rauhansopimuksen teki keskustaoikeistolainen presidentti Juan Manuel Santos, joka sai siitä Nobelin rauhanpalkinnon.

Santosin edeltäjä, kovan oikeiston Álvaro Uribe, yritti saada sopimuksen kaadetuksi. Vuoden 2018 kesällä presidentiksi valittiin Uriben suojatti Iván Duque, joka kävi kampanjansa rauhansopimuksen vastaisilla tunnuksilla. Oikeiston mielestä Farc pääsi sopimuksessa liian helpolla.

Rauhansopimuksen mukaan piti muun muassa tehdä maareformi. Duque on toteuttanut joitakin sosiaaliohjelmia, mutta isossa kuvassa mikään ei ole muuttunut.

Rauhansopimuksen mukaisesti Farc muuttui poliittiseksi puolueeksi ja sen sissit luopuivat aseista. Nyt monet heistä tuntevat itsensä petetyiksi, koska väkivalta erityisesti maaseudulla on jatkunut.

YK:n verifiointiryhmän viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa aseensa laskeneista Farcin sisseistä on kuitenkin yhä sitoutunut integroitumaan siviilielämään.

Vuoden 2016 jälkeen on murhattu yli tuhat vasemmistolaista aktiivia, ay-aktiivia ja ex-sissiä. Pelkästään tänä vuonna oli jo ennen mielenosoitusaaltoa tapahtunut 119 tällaista murhaa.

Tekijöiksi epäillään oikeiston kuolemanpartioita, joiden väitetään usein toimivan poliisin ja viranomaisten tieten.

Dan Kovalik Pittsburghin yliopistosta sanoo Truthout-sivustolla, että ”kun Farc on riisuttu aseista, eivät valtio ja sen puolisotilaalliset liittolaiset näe enää mitään estettä nitistää vasemmisto ja edistykselliset yhteiskunnalliset liikkeet”.

Osittain kysymys lienee myös silkasta rikollisuudesta ja esimerkiksi kokankasvatusalueiden valtaamisesta.

Laaja tyytymättömyys

Oikeisto väittää, että viime viikkojen protestien takana on rauhansopimukseen tyytymättömiä ex-sissejä.

Riippumattomien arvioiden mukaan kyse kuitenkin on pitkään muhineesta laajasta turhautumisesta epätasa-arvoon. Mielenosoittajien ydinjoukkoon kuuluu ay-aktiiveja, opiskelijoita, opettajia, sairaanhoitajia, viljelijöitä ja alkuperäiskansoihin kuuluvia.

Calin yliopiston sosiologian professori Carlos González sanoo Guardianin mukaan, että suuri osa Kolumbian eliitistä ei ymmärrä, että ”muutosvaatimukset tulevat ihmisiltä kaupunkien kaduilla, ei maaseudun aseellisilta sissiryhmiltä”.