Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Li Andersson suomentaa Jussi Halla-ahon sanomisia

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon hlyhyeksi jäänyttä intoa puhua työmarkkinapolitiikasta.

Viime viikonloppuna Halla-aho piti puheen, jossa tämä valotti perussuomalaisten kantoja työmarkkinapolitiikkaan ja työllisyyden edistämiseen.

– Puheen sisältö todella pysäytti, Andersson kirjoittaaa facebookissa.

”Puheen sisältö todella pysäytti”.

– Halla-aho käytännössä linjasi perussuomalaisten kannattavan muun muassa seuraavia toimia: työttömyysturvan ja irtisanomissuojan heikennyksiä, paikallisen sopimisen lisäämistä työnantajan ehdoilla, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista ja lakko-oikeuden rajoittamista.

Matalampaa palkkaa

Andersson huomauttaa myös, että torstaina Iltalehden puheenjohtajatentissä Halla-aho ei enää halunnut puhua näistä asiosia, vaan kuvaili niitä nyansseiksi ja totesi ettei yleissitovuus ole perussuomalaisille mikään “pyhä lehmä”.

ILMOITUS

– Tiedän, että monille työmarkkinapolitiikka on aika vierasta, joten minusta pitää sanoa hyvin selvällä suomen kielell,ä mitä tämä tarkoittaa: Perussuomalaiset ajavat palkanalennuksia ja heikoimpia työehtoja tavallisille suomalaisille palkansaajille, hän muistuttaa.

– Siis matalampaa palkkaa suomalaisille duunareille. Viime kauden kiky-sopimuksessa he jo osoittivat olevansa siihen valmiita alentamalla julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja.

Pikku nyansseja

Andersson pitää ymmärrettävänä sitä, että Perussuomalaiset nostaa esille asioita, joilal ei ole väliä tavallisten ihmisten työn tai toimeentulon kannalta. Hän maintisee sukupuolineutraalit löiikennemerkit, joita Halla-aho on paheksunut kuntavaalikampanjan aikana.

– Sen verran kylmää kyytiä tämä heidän ajamansa linjansa on, hän sanoo työmarkkinapolitiikasta.

– Kaiken kukkuraksi Halla-aho kutsuu työttömyysturvaleikkauksiat ja palkansaajien työehtojen heikennyksiä“nyansseiksi”. Sitä ne eivät todellakaan ole työttömille ja palkansaajille. Jos nämä ovat vain sävyjä, on myös syytä kysyä kuinka rajuja heikennyksiä ihmisten arkeen he oikein ajavat varsinaisena politiikkanaan.