Grafiikka: KU/Johan Alén, Kuvat: Robert Lindström

Vantaa linjaa ratikkaa

Ratikka kulkisi Mellunmäestä Helsinki–Vantaan lentoasemalle 19,3 kilometrin matkan. Pysäkkejä reitillä olisi 25, huippunopeus 70 km/h, vuoroväli 5 minuuttia ja matkustajia vuonna 2030 arviolta 82 000 päivässä.

Ihmisten ja autojen määrä tulee Vantaalla vain kasvamaan. Ratikan suunnitellulle reitille tarvittaisiin yli sadan miljoonan tieinvestoinnit ruuhkien vähentämiseksi.

–Olemme jo vaikuttaneet siihen, että Vantaa on saanut valtiolta rahaa suunnittelukustannuksiin ja tullee saamaan kolmanneksen ratikan lopullisista kustannuksistakin. Kun itäpuolen ratikka on valmis, pitää alkaa suunnitella jatkoa länteen, vaikka siellä ei vielä tällä hetkellä ole vastaavaa ruuhkatilannetta kuin Hakunilan ympärillä, sanoo Jussi Saramo, opetusministeri ja kaupunginvaltuutettu.

Vantaan vasemmisto tukee ratikkahanketta, keskustaoikeisto vastustaa. Vasemmiston mielestä ratikka toisi Vantaalle uutta virtaa ja tasoittaisi alueiden eroja.

Suunnitelma pikaraitiotiestä sähköistää vaaliasetelmaa Vantaalla. Valtuusto päätti aloittaa suunnittelun joulukuussa 2019, ja se on nyt hyvässä vauhdissa.

Jo suunnittelusta päätettäessä idea jakoi puolueita. Vasemmistoliitto, demarit ja vihreät olivat yhtenäisinä ratikan puolesta. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta olivat yhtenäisinä sitä vastaan.

Näkemyksiin vaikuttaa myös se, onko puhuja lännestä, idästä, etelästä vai pohjoisesta. Ratikka palvelisi etenkin itää, etelää ja lentokentän suuntaa.

Kansan Uutiset kysyi tuoreimmat kuulumiset niiltä vantaalaisilta vasemmistopoliitikoilta, jotka ovat olleet keskeisesti linjaamassa puolueen paikallisia kantoja hankkeeseen. He ovat kaupunginhallituksen ja ratikan seurantaryhmän jäsen Kati Tyystjärvi, valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola, opetusministeri, valtuutettu Jussi Saramo, teknisen lautakunnan jäsen Anu Järveläinen sekä Vantaan vasemmiston puheenjohtaja Ville Karinen. Jokainen heistä on nytkin ehdolla valtuustoon.

Kysyimme ajatuksia myös sellaisilta uusilta ehdokkailta, jotka ovat määritelleet joukkoliikenteen, ympäristön tai ilmaston yhdeksi kolmesta tärkeimmästä vaaliteemastaan Ylen vaalikoneessa. Nämä vastaajat ovat Heidi Hummastenniemi Myyrmäestä, Tony Nyberg Länsimäestä, Jonne Peltola Pakkalasta ja Anne Rosenius Louhelasta.

Vasemmistoliiton kädenjälki näkyy

– Kun kaupunginvaltuusto hyväksyi ratikan yksityiskohtaiseen suunnitteluun ryhtymisen, se hyväksyi myös joukon lausumia. Ne olivat vasemmistoliiton ryhmän esittämiä ja minun muotoilemiani, Antero Eerola kertoo kädenjäljestään.

– Lausumien keskeinen kohta on, että ratikan suunnittelu ja toteutus eivät talousarviovaikutusten kautta saa heikentää kaupungin palveluita. Kaikki ryhmät hyväksyivät tämän yksimielisesti! Siksi yksikään puolue Vantaalla ei voi väittää, että palveluita heikennettäisiin ratikan takia. Lausuman mukaan myös kustannuksiin ja aikataulussa pysymiseen on virkamiesten kiinnitettävä aivan erityistä huomiota.

”Ratikka tuo maanmyynti- ja maankäyttösopimustuloja vuosien aikana enemmän kuin sen, mitä rakennuskustannukset ovat.” Kati Tyystjärvi

Kati Tyystjärvi sanoo, että ratikka on ollut yleiskaavassa varauksena jo pitkään.

– Valtuustoryhmämme teki tästä budjettialoitteen kuntavaaliohjelmamme mukaisesti, kun uutta yleiskaavaa alettiin valmistella, ja hanke nousi yleiskaavan keskeiseksi osaksi. En väitä, että pelkästään meidän ansiostamme kuitenkaan, Tyystjärvi sanoo.

– Tässä on Hakunilan kehittämisen hetki! Sekä Hakunila että Länsimäki ovat kärsineet hiipumisesta, ja palvelut ovat hävinneet, Tyystjärvi sanoo.

Vastustava kampanjointi on kovaa

– Vastustajien on joskus työlästä pysyä tosiasioissa. Samat poliitikot – erityisesti kokoomuksessa – jotka ovat olleet leikkaamassa ja supistamassa, väittävät nyt, että palveluita heikentää ratikka. He eivät ole menneellä valtuustokaudella panneet tikkua ristiin peruspalveluiden hyväksi. Ehkä he tarvitsevat tällaisen alibin ja tekosyyn, jolla välttää omaa vastuutaan, Eerola katsoo.

Kannattajatkin voivat lupailla liikoja.

– Mielestäni ratikkaa ei pidä kaupata kansalaisille katteettomilla lupauksilla, kuten miljardien yksityisillä investoinneilla. Ei sellaisia voi kukaan luvata, Eerola sanoo.

– Vantaan ratikasta liikkuu paljon väitteitä, jotka eivät ole totta. Niiden ainoa tarkoitus on pelotella ihmisiä, Tyystjärvi sanoo.

Keskustelu kärjistyi alun jälkeen

Teknisen lautakunnan jäsenenä koko vaalikauden istunut Anu Järveläinen kertoo, että alkuvaiheessa keskustelu ei ollut lautakunnassa niin jakautunutta ja vastakkain asettelevaa kuin nyt.

– Alussa ratikkaa vastusti vain muutama persu, ja hekin väärien tietojen ja käsitysten vuoksi. Ratikkahankkeessa vertailtiin monipuolisesti eri vaihtoehtoja. Myös valtuustoryhmässä asiasta on keskusteltu ahkerasti. Hankkeeseen ei ole lähdetty kevyin eväin, Järveläinen sanoo.

Järveläinen on valtuustoryhmän sihteeri.

– Ainoa, mikä mielestäni voi mennä pieleen, on asenneilmapiiri. Tietyt pelurit pyrkivät kääntämään sen ratikkavastaiseksi. Suurimmat plussat ovat kaupunkikehitys ja vetovoima: vetovoimatekijänä ratikka on erinomainen. Se auttaa hiilineutraaliustavoitteissa, vähentää ilmansaasteita ja yhdistää kaupunginosia, hän sanoo.

– Usein ratikan vastustajat asettavat kunnan käyttötalouden ja ratikkainvestoinnin vastakkain. Tällainen vastakkainasettelu on kuitenkin harhaanjohtava, koska investoinnin lähtökohtana on, että se myös tuottaa.

”Olisi hyvä muistaa, että toimiva joukkoliikenne auttaa myös autoilijoita vähentämällä ruuhkia. Esimerkiksi kehäradan hyödyistä merkittävä osuus on tullut nimenomaan autoilijoille.” Ville Karinen

Jos ei investoida, ei synny myöskään tuottoja, sanoo kunnallisjärjestön puheenjohtaja, kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen Ville Karinen.

– Vaarallisinta on, jos kuntalaisten luottamus päätöksenteon laatuun heikkenee laaduttoman keskustelun seurauksena. Siksi on erittäin tärkeää, että päätös ratikan rakentamisesta tehdään avoimesti. Myös ratikan vastustajien ja empijöiden huolenaiheisiin pitää vastata asianmukaisesti, Karinen sanoo.

– Ratikka varmasti säilyy kiistakapulana ja puheenaiheena siihen asti, että valtuusto tekee lopullisen päätöksen.

Karisen mielestä suurin kysymys on, missä määrin tavoitteet – kaupunkikehitys ja alueellisten erojen tasoittaminen – toteutuvat.

– Toisaalta ratikka on mielestäni myös arvokysymys. On reilua, että kaupunginosia kehitetään tasapuolisesti.

– Tikkurilan rautatieaseman alittava tunneli on liikenteellisesti kyllä selkeästi paras, mutta kieltämättä aika kallis ratkaisu. Kartanonkosken asukkaiden liikenneyhteyksiä ratikka parantaisi huomattavasti. Aviapoliksessa ja lentokentän alueella on paljon työpaikkoja. Alueen yritysten kannalta ratikkayhteys parantaisi työvoiman saatavuutta ja liikkuvuutta.

Katse 10–20 vuoden päähän

– Mielestäni kaikki vihreät joukkoliikenneratkaisut ovat positiivisia. Toki mitään ei voi tehdä millä hinnalla hyvänsä. Pääajatukseni on, että kannatan ratikkaa ja käyttäisin sitä liikkuessani lentoasemalle tai Tikkurilaan, Helsingissä nuorisokodissa työskentelevä Jonne Peltola sanoo.

– Kiinteät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet luovat tilaa uusille palveluille ja liiketoiminnalle. Vantaa on laaja kaupunki, jossa alueita kehitetään kutakin vuorollaan. Länsi-Vantaalla hyödytään siitä, että itäinen Vantaa kehittyy ja voi hyvin, koska silloin koko kaupunki voi paremmin, kunnallissihteeri Heidi Hummastenniemi katsoo.

”Ehkä ratikka myös toisi uuden reitin Itä-Helsinkiin. Nyt sinne on kovin hankala päästä.” Heidi Hummastenniemi

– En aikanani ajanut ajokorttia. Olen tottunut käyttämään julkisia, ja liikun pidempiäkin matkoja kävellen. En tykkää kiirehtiä, mikä myös on omalla tavallaan ilmastoa säästävä ominaisuus. Kiire lisää energiankulutusta, sairaanhoitaja Tony Nyberg sanoo.

Ratikkakeskustelussa monia ehdokkaita tuskastuttaa se, että ratikkaa pidetään vastakkaisena kunnan muulle talouspolitiikalle tai kehittämiselle ja että vastustajat käsittävät sen ”yhden asian liikkeeksi”.

– Ratikkahankkeessa on katsottava vähintään 10–20 vuoden päähän eikä populistisesti omaan vaalitulokseen. Rakentaminen on hyvää elvytystä koronan jälkeen. Se työllistää satoja, ellei tuhansia, suomen kielen opettaja Anne Rosenius sanoo.

Valtuuston on määrä äänestää suunnitelmasta 2023, ja liikenne alkaisi 2028. Arvioidut kokonaiskustannukset ovat 393 miljoonaa euroa, josta Vantaan osuus on 267 miljoonaa.

Vantaa linjaa ratikkaa

Ratikka kulkisi Mellunmäestä Helsinki–Vantaan lentoasemalle 19,3 kilometrin matkan. Pysäkkejä reitillä olisi 25, huippunopeus 70 km/h, vuoroväli 5 minuuttia ja matkustajia vuonna 2030 arviolta 82 000 päivässä.

Ihmisten ja autojen määrä tulee Vantaalla vain kasvamaan. Ratikan suunnitellulle reitille tarvittaisiin yli sadan miljoonan tieinvestoinnit ruuhkien vähentämiseksi.

–Olemme jo vaikuttaneet siihen, että Vantaa on saanut valtiolta rahaa suunnittelukustannuksiin ja tullee saamaan kolmanneksen ratikan lopullisista kustannuksistakin. Kun itäpuolen ratikka on valmis, pitää alkaa suunnitella jatkoa länteen, vaikka siellä ei vielä tällä hetkellä ole vastaavaa ruuhkatilannetta kuin Hakunilan ympärillä, sanoo Jussi Saramo, opetusministeri ja kaupunginvaltuutettu.