Sote-uudistus on askeleen lähempänä toteutumista. Perustuslakivaliokunta antoi viime perjantaina yksimielisen lausunnon, jonka mukaan hallituksen esitystä pitää korjata mutta tarvittavat muutokset voidaan tehdä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Seuraavaksi asian käsittely jatkuu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Hallituksen tavoitteena on ollut, että eduskunta äänestäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta ennen kesätaukoa, joka alkaa kesäkuun lopussa.
– Se on ihan mahdollista, kun perustuslakivaliokunnan lausuntoa katsoo. Siinä ei edellytetä mitään jättimäisiä muutoksia. Nähdäkseni tässä on kaikki edellytykset saada esitys läpi aikataulussa eduskunnasta, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen, joka istuu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
”Kritiikki on täysin kaksijakoista”
Hallituksen esityksessä tulee perustuslakivaliokunnan mukaan muuttaa muun muassa jo tehtyjen ulkoistusten mitätöimispykälää. Esimerkiksi Länsi-Pohjan alueella Lapissa on ulkoistettu keskussairaala Mehiläiselle.
– Se ei tarkoita, että perusratkaisu (ulkoistuksien mitätöiminen) pitäisi kokonaan poistaa, mutta kynnystä pitää nostaa, Sarkkinen sanoo.
Sote-uudistuksessa perustetaan kaikkiaan 21 niin kutsuttua hyvinvointialuetta, joiden tehtäväksi tulee sote-palveluiden järjestäminen. Lisäksi Helsinki tulee jatkamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjänä, ja sen asemaan liittyy myös yksi perustuslakivaliokunnan edellyttämä muutostarve. Perustuslakivaliokunnan mukaan sote-uudistuksessa Helsinkiin kohdistettava valtion ohjaus on rajattava koskemaan vain lakisääteisiä tehtäviä.
Liikaa vai liian vähän
Oppositiopuolueet ovat odotetusti haukkuneet hallituksen sote-uudistusta voimakkaasti. Ne jättivät siitä myös välikysymyksen, koska niiden mukaan hallituksen ajama uudistus ei täytä sille asetettuja odotuksia.
– Itse toivoisin oppositiolta, että he täsmentäisivät kritiikkiään. Onko kritiikki se, että palveluihin käytetään liikaa vai liian vähän rahaa? Oppositio kritisoi, että uudistus ei säästä tarpeeksi, ja samaan aikaan sanotaan, että palveluihin ei ole riittävästi rahaa.
– Kritiikki on täysin kaksijakoista. Sikäli se on täysin epäuskottavaa, Sarkkinen huomauttaa.
Viime vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus ajoi sote-uudistusta, jonka tavoitteena oli säästää kolme miljardia. Lisäksi siinä oli kokoomuksen hellimä ajatus niin sanotusta valinnanvapaudesta, joka olisi vapauttanut sote-palveluita yksityisille palveluntuottajille enemmän.
Nykyisessä esityksessä laajat ulkoistukset estetään. Sarkkinen arvelee, että se onkin kokoomuksen kritiikin oikea kärki, vaikka puolue ei sitä suoraan sano.
– Eihän monituottajamalli mihinkään häviä. Mutta kokoomuksella on tavoite avata koko palvelukenttä kilpailulle, Sarkkinen sanoo.
Pitkä sote-tie
Sote-uudistusta on yritetty tehdä yli kymmenen vuotta. Tarve sille on kasvanut entisestään, kun Suomi ikääntyy vauhdilla. Samalla väestö on keskittynyt entistä vahvemmin muutaman kasvuseudun ympärille.
– Kun katsoo meidän demografista kehitystä, ei voi luvata kuuta taivaalta, että sote-uudistuksen myötä kaikki tulisi autuaaksi. Ei tietenkään, mutta pystyisimme turvaamaan palvelut kaikkialle Suomeen paremmin kuin nykytilanteessa.
Sarkkinen toivoo lisää keskustelua siitä, miten matalan kynnyksen palveluita saataisiin lisättyä. Erikoissairaanhoito toimii Suomessa hyvin, mutta perustason palvelut ovat kurjistuneet.
– Siinä on iso kansanterveydellinen eriarvoisuus, ja siinä on meidän iso kustannusongelma. Kun ihmisiä ei pidetä terveinä eikä hoideta ajoissa, tulee isoja kustannuksia.
Kun ihmisiä ei hoideta ajoissa, perustasolla kasvavat erikoistason palveluiden tarve. Se nielee yhä enemmän rahaa, joka on usein pois peruspalveluista. Tähän noidankehään sote-uudistuksen on tarkoitus tarttua, kun palvelut on tarkoitus nivoa toisiinsa tiiviimmin.
– Integroitu rakenne kannustaa siihen, että ihmiset hoidettaisiin ajoissa. Eihän se itsessään riitä, vaan se vaatii pitkänäköisyyttä päätöksentekijöiltä.
Sarkkinen kiteyttää, että sote-uudistuksessa – samoin kuin oppivelvollisuuden laajentamisessa – on kyse isosta rakenteellisesta muutoksesta.
– Politiikassa pitäisi pystyä katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Selvää on, että soten hyötyjä ei yhdessä eikä välttämättä kahdessakaan vaalikaudessa saada. Se on rakenteellinen muutos, joka tuottaa pitkällä aikavälillä hyvää.
Taso löytyy jo
Oppositio on haukkunut sote-uudistusta myös siitä, että sen myötä perustetaan uusi hallintotaso eli hyvinvointialueet.
– Tässä on kaksi näkökulmaa. Yksi on se, että meillähän on jo se hallinnon taso. Meillä on sairaanhoitopiirit, ja niissä omat valtuustot ja hallitukset. Siksi pidän tätä kritiikkiä omituisena.
Nyt soten myötä tämä taso Sarkkisen mukaan ainoastaan muutetaan demokraattiseksi, kun edustajat valitaan suoralla vaalilla.
– Toinen näkökulma on perustuslakivaliokunnan aikoinaan tekemä linjaus, jonka mukaan alueellista sote-rakennetta ei voi olla ilman suoraa kansanvaalia. Kuntia laajemmille alueille ei päästä ilman tätä.
Sarkkinen palaa lopuksi vielä uudistuksen aikatauluun, jota on myös kritisoitu liian nopeaksi. Koronapandemian vuoksi hallitusta on pyydetty lykkäämään esitystä.
– Ymmärrän alueilta tulevan kritiikin. Mutta tätä on tehty yli kymmenen vuotta. Tämä jatkuva käymistila estää palveluiden sisällöllisen kehittämisen. Tehdään nyt tehokas rutistus ja päästään sitten uudella mallilla eteenpäin.