Lauri Hannus

Vasemmistonaiset vaatii lapsille ja nuorille pääsyä mielenterveyspalveluihin viikossa.

Vasemmistonaiset arvioi, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat kriisissä.

Järjestö vaatii, että jokainen lapsi ja nuori asuinpaikasta riippumatta pääsee jatkossa mielenterveyspalveluiden piiriin viikossa.

– Valtion tulee vastata palveluiden riittävästä resursoinnista kunnille, kuntien tulee rekrytoida riittävästi työntekijöitä ja palvelut tulee tuottaa julkisesti, se edellyttää.

Mielenterveysongelmat ovat myös sukupuolittunut kysymys.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne oli heikko jo ennen koronaa, ja koronapandemian edetessä tilanne on monin paikoin pahentunut entisestään. Ylen mukaan hoitoon pääsyä saattaa joutua odottamaan kuukausia.

– Meillä on riittävästi tietoa ja rahaa välttää 90-luvun laman virheet, mutta jotta virheet voidaan välttää, tarvitsemme tekoja nuorten mielenterveyden eteen heti. Enää puuttuu poliittinen tahto, vasemmistonaisten puhenainen Veronika Honkasalo toteaa.

ILMOITUS

Resurssit lisääntyivät, saatavuus ei

Vaikka psykologipalveluiden saatavuus on parantunut viime vuosina esimerkiksi lukioissa, tilanteessa on edelleen toivomisen varaa: Psykologipalvelut puuttuivat tai niiden järjestämisestä ei ollut tietoa kahdeksassa prosentissa lukioista lukuvuonna 2019–2020, THL:n tuore raportti kertoo.

Ammatillisissa oppilaitoksissa psykologipalvelujen resurssit olivat saman lukuvuoden aikana lisääntyneet, mutta saatavuus huonontunut kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Psykologipalvelut puuttuivat täysin noin viidesosassa oppilaitoksista.

Vasemmistonaiset painottaa sitä, että erityisesti nuoruudessa tarve viettää aikaa vertaisryhmään kuuluvien ihmisten kanssa on suuri. Koronan takia tämä ei ole ollut nuorille mahdollista samaan tapaan kuin aiemmin, mikä on ollut omiaan lisäämään pahoinvointia yhdessä paikoin pitkään jatkuneen etäopetuksen kanssa. Järjestö muistuttaa lisäksi jo viime keväänä uutisoidun siitä, että erityisesti vähävaraisten perheiden lapset ja nuoret olivat huolissaan perheensä toimeentulosta ja vanhempien jaksamisesta. Mielenterveys ei saa olla luokkakysymys.

– Oikeus hyvään mielenterveyteen kuuluu jokaiselle nuorelle. Koronan luoman poikkeustilanteen myötä tarve helposti ja nopeasti saavutettaville mielenterveyspalveluille on entisestään korostunut, Honkasalo toteaa.

Sukupuolittunut ongelma

Järjestö toteaa, että mielenterveysongelmat ovat myös sukupuolittunut kysymys, mikä ilmenee esimerkiksi siten, että tytöt kärsivät masennus- ja ahdistusoireilusta toisella asteella enemmän kuin pojat.

Pojat oireilevat tyttöjä herkemmin käytösoirein, jolloin tyttöjen oireilu saattaa jäädä huomaamatta. Samoin jäävät herkästi huomioimatta ne pojat, joiden oireilu ei näy voimakkaasti ulospäin. Lisäksi sateenkaarinuoret voivat keskimäärin huonommin kuin heterot ja cis-sukupuoliset, eikä terveydenhuollon ammattilaisilla ole aina herkkyyttä ja osaamista tunnistaa sateenkaarinuorten hätää.

Järjestö toteaa, että matalan kynnyksen palveluita tarvitaan paitsi inhimillisen kärsimyksen estämiseksi myös siksi, ettei esimerkiksi viimesijaisiin palveluihin kuuluva osastohoito ruuhkaudu. Ennaltaehkäisy on myös tuntuvasti halvempaa kuin pitkittyneiden ja vakavaksi kasvaneiden ongelmien hoitaminen erikoissairaanhoidossa.

Vasemmistonaiset vaatii myös terapiatakuun toteutumista kaikissa kunnissa.