Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt kirjallisen kysymyksen Fortumin Porin tuhkanpesulaitoksen toiminnasta ympäristöministeri Krista Mikkoselle. Myllykoski hämmästelee, miksei lupaviranomainen edellyttänyt laitokselta parasta mahdollista puhdistustekniikkaa ympäristönsuojelulain mukaisesti.
– Tilanne herättää suurta huolta porilaisissa. Pelkona on Itämeren rehevöityminen entisestään, lähiluonnon saastuminen ja Yyterin rannan, kansallisen matkailujalokiven, pilaantuminen. Jaan huolen täysin, sanoo Myllykoski.
Laitos laskee suolapitoiset sulfidivedet mereen
Fortumin Porissa sijaitsevalle tuhkanpesulaitokselle myönnetty ympäristölupa ei tällä hetkellä edellytä siltä suljettua kiertoa, vaan laitos saa laskea suolapitoiset sulfidivedet mereen. Ympäristönsuojelulain 8 § mukaan kaikessa ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Suljetun kierron järjestelmä eli suolan talteenotto on jo olemassa olevaa tekniikkaa ja käyttöön otettavissa välittömästi.
”Taloudellinen kannattavuus ei EU-lainsäädännön ja -oikeuskäytännön mukaan aja BAT-vaatimusten edelle. Vesilain vesitaloushanketta koskeva 3 luvun 4 § edellyttää myös luvan myöntämättä jättämisen, jos hanke aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa”, Myllykoski toteaa kirjallisessa kysymyksessään.
Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi porilaisten yhdistysten ja yksityishenkilöiden ympäristöluvasta tekemän valituksen ja totesi, että vesistömallinnus on riittävä tapa huolehtia laitoksen jätevedestä. Porilaisten muodostama Puhtaan meren puolesta ry aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Vesistöjen suojelu ei saa jäädä kiinni epätarkasta lainsäädännöstä
– Riskinä on korvaamattoman ja rakkaan vesistön pilaantuminen. Onkin tehtävä kaikki, ettei tämä jäisi kiinni epätarkasta lainsäädännöstä. Sen tila on syytä tarkastaa myös mahdollisia muita vastaavia tilanteita varten. Siksi olen laatinut tästä kirjallisen kysymyksen vastaavalle ministerille, sanoo Myllykoski.
Kirjallisella kysymyksellään Myllykoski haluaa selvittää, tuleeko ympäristönsuojelulakia tarkentaa. Oikeuden päätöksen myötä Myllykosken huolena on, että muut kuin ympäristönsuojelulliset näkökulmat painavat lupapäätöksissä liikaa, ja esimerkiksi vesistön kokonaiskuormitus jää huomiotta.