Monissa maissa lepra, joka tunnetaan myös nimellä Hansenin tauti, johtaa tautiin sairastuneen syrjimiseen. Nigerian kaltaisissa maissa monet heistä päätyvät taloudellisten ja psykososiaalisten ongelmiensa vuoksi kerjäläisiksi. Koronapandemia on tehnyt heidän elämänsä entistäkin vaikeammaksi.
– Meillä on ollut ongelmia koronapandemian alusta asti. Ruuan hinta on noussut, kaikki on kallista, mutta me emme voi tehdä mitään työtä. Ihmiset antavat almuina paljon vähemmän kuin heillä ennen oli tapana antaa. Jotkut eivät anna mitään ja vain kävelevät pois, koska heillä on niin vaikeaa. Jotkut ihmiset ovat jopa vihaisia ja ärtyneitä, kun kerjään heiltä rahaa. Elämä on kovaa heillekin, kadulla laulava kerjäläinen Musa Gambo kertoo.
Nigerian koronasulku on päättynyt ja ihmiset liikkuvat vapaasti – paitsi lepraa sairastavat kerjäläiset, kuten Musa Ibrahim selittää.
– Meidän on vaikea mennä ulos kerjäämään almuja, sillä meidät voidaan pidättää. Meidän rikoksemme on kerjääminen. Kaupunkiin ei haluta kerjäläisiä, mutta se on ainoa tapa saada rahaa hengissä pysymiseen.
Audu Garba kertoo, että syrjinnän takia kerjääminen on useimpien ainoa vaihtoehto.
– Jos me perustamme yrityksen, stigman takia emme saa asiakkaita. Jos Lagosissa joku lepraa sairastava perustaa yrityksen, hän pettää itseään, sillä yritys ei tule menestymään. Silti minäkin haluaisin lakata kerjäämästä ja perustaa karjankasvatus- ja myyntiyrityksen. Mutta minulla ei ole maatilaa tai pääomaa enkä voi saada pankista lainaa ilman tilaa tai taloa, jotka voisin antaa vakuudeksi. Miten minä sitten eläisin, jos en kerjäämällä?
Kaksinkertaista syrjintää
Leprastigma on korona-aikana vielä pahentunut. Moni nigerialainen uskoo, että lepraa sairastavilla on myös korona.
– Nyt meihin kohdistuu kaksinkertainen syrjintä. Kun ihmiset näkevät meidät nyt, he näkevät meissä koronaan sairastuneen. Jopa ihmiset, jotka säälivät meitä ja haluavat antaa meille rahaa, heittävät kolikkonsa kaukaa. Meitä syrjitään, sillä meitä ei pidetä oikein ihmisinä, Garba sanoo.
Garba arvelee myös, etteivät lepraa sairastavat hevin saa koronarokotetta.
– Olemme onnellisia, että on olemassa rokote. Mutta se ei ole meitä varten. Jos meidät haetaan rokotettaviksi, otamme rokotteen, koska kaikkien pitäisi ottaa se. Mutta jos meitä ei haeta, meidän on vaikea saada sitä. Meillähän on uusi henkilöllisyyskortti, mutta se maksaa, eikä minulla ole rahaa. Tilanne rokotteen kanssa on sama. Minulta tullaan pyytämään rahaa, jota minulla ei ole, Garba toteaa.