Emma Grönqvist

Suomen rakennustyömaille virtaa ulkomailta tarpeetonta työvoimaa. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan vain kymmenien ammattilaisten joukkue tekisi nykytyömaiden monisatapäisen katraan työt.

Halpatyövoiman käyttö suomalaisilla rakennustyömailla on yksi Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen huolenaiheista.

– Voidaan puhua jo ylimiehityksestä, Harjuniemi toteaa.

Lähes koko maa on rakennustyön osalta vapautettu tarveharkinnasta. Se tarkoittaa Harjuniemen mukaan, että Suomen rakennustyömaille virtaa työvoimaa vapaasti Itä-Euroopan maista ja Euroopan ulkopuoleltakin.

– Tarveharkinnan lopettaminen oli ELY-keskusten virkamiehiltä vastuutonta. Rakennusalan työvoimaa löytyy tällaiseen lilliputtimaahan kotimaasta ja EU:n alueelta, Harjuniemi ärähtää.

Suomalaista työvoimaa on todellakin tarjolla: rakentajien työttömyysaste on noussut joulukuun 17,5 prosentista 22 prosenttiin.

ILMOITUS

Työntekijät kärsivät
harmaasta taloudesta

Harjuniemen mukaan vielä 15 vuotta sitten esimerkiksi kerrostalon rakennustyömaalla toimi muutama yritys ja kymmeniä rakennusalan ammattilaisia. Nyt saman kokoisella työmaalla saattaa työskennellä kymmeniä yrityksiä ja satoja työntekijöitä.

– Vanha totuus on, että jos tuotantohyödykettä on tarjolla valtavasti halvalla, niin sitä tupataan ostamaan liikaa. Työmailla pärjättäisiin pienemmällä porukalla, jos työt suunniteltaisiin hyvin.

Halpatyövoiman käyttö on osa harmaata taloutta. Työntekijät ovat usein alihankkijana toimivan työnantajansa armoilla niin palkkauksen kuin työolojenkin suhteen.

Harjuniemen mukaan ulkomaalaiset työvoimakauppiaat tuovat halpatyövoimaa Suomeen enimmäkseen Viron kautta. Hän toivoo, että eteläisen naapurimaamme työntekijöiden työehtoja kohennettaisiin.

– Ihmettelen, mikseivät virolaiset työntekijät liity ammattiliittoon tai perusta sellaista kotimaassa. Maan valtavat tuloerot tasoittuisivat ja työntekijöitä voitaisiin puolustaa rajan molemmin puolin. Viro mainostaa itseään demokraattisena valtiona, joten siellä pitäisi olla vahva ay-liike. Ay-liike on yksi demokratian tunnusmerkeistä, Harjuniemi pohtii.

Koronan torjunnassa
kirjavat käytännöt

Rakennusliiton maaliskuussa teettämän jäsenkyselyn mukaan kymmenen prosenttia työntekijöistä on altistunut koronalle työmaalla. Altistuneista viidennes oli saanut koronatartunnan.

Harjuniemen mukaan vastuulliset rakennusalan yritykset ovat ottaneet koronan torjunnan tosissaan ja ovat yrittäneet tehdä kaikkensa altistumisten välttämiseksi. On myös työmaita, joissa Harjuniemen mukaan koronaan ei ole reagoitu millään tavalla.

Hän toteaa, että talvella siirtotyöläisten palatessa lomiltaan Suomeen tuli myös koronatartuntoja. Altistuneen tai koronaan sairastuneen omaehtoista karanteenia ei pystytä valvomaan.

Työmaiden ylimiehitys yhdistettynä välinpitämättömään tai osaamattomaan työmaavalvontaan on vaarantanut työntekijöiden terveyttä. Harjuniemen mukaan työsuojeluviranomaisten pitäisi pystyä tarttumaan työmailla todettuihin epäkohtiin välittömästi eikä vasta onnettomuuden tapahduttua.

Paikallista sopimista
työpaikoilla jo nyt

Työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK on pitänyt jo pitkään esillä vaatimusta paikallisesta sopimisesta. Harjuniemi pitää keskustelua hämmentävänä.

– Meillähän ei juuri ole muuta kuin sopimista yrityksissä ja työpaikoilla. Jotta työmailla työt ylipäätään etenisivät fiksusti, on asioita junailtava koko ajan porukalla.

Harjuniemi toteaa, että Rakennusliitolla on työnantajaa edustavan Rakennusteollisuus ry:n kanssa yhteinen näkemys paikallisesta sopimisesta. Yhteisen näkemyksen mukaan laajempaa paikallista sopimista ei tarvita.

– Työmaan hoidosta tulee täysin mahdotonta, jos vaikkapa 700 työntekijän kanssa pitäisi sopia jokaisesta asiasta erikseen.

Harjuniemi uskoo, että nykyistä laajempi ja yksityiskohtaisempi paikallinen sopiminen heikentäisi rakennusalan tuottavuutta.

– Alan tuottavuuskehitys on jo nyt heikkoa, mikä johtuu töiden yhteensovittamisen ongelmista.

Yritykset sopimisen tielle,
joka alalle sopimus

Mikäli rakennusalan työehtosopimusten yleissitovuuteen kajottaisiin, Harjuniemellä on vahva näkemys, mitä sen jälkeen tapahtuisi.

– Ryhtyisimme antamaan nuorisolle viestiä, että hakeutukaa ilman muuta muille aloille.

Harjuniemi perustelee viestiä sillä, että yleissitovuuden rauettua rakennusalan palkkataso romahtaisi. Säällisiä työehtoja noudattavat yritykset häviäisivät hintakilpailuja halpatyötä teettäville yrityksille.

– Ala vajoaisi yhä syvemmälle harmaaseen talouteen, Harjuniemi ennakoi.

”Pyrimme saamaan yritykset sopimisen tielle, sen sijaan, että pannaan koko ala sekaisin.”

Liitto varautuu tulevaisuuteen varmistamalla, että mahdollisimman monessa yrityksessä on luottamusmies ja järjestäytyneitä jäseniä ylläpitämässä työehtoja.

– Pyrimme saamaan yritykset sopimisen tielle sen sijaan, että pannaan koko ala sekaisin.

Harjuniemi esittää vakavasti harkittavaksi, että ay-liikkeessä päätettäisiin reunaehdot seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin.

– Huolehditaan koko liikkeen voimin, että jokainen ala saa sopimuksen. Kun kerran työnantajajärjestöt ovat irtautuneet sopimustoiminnasta, niin ay-liikkeen täytyy ottaa vastuu sopimusten koordinoinnista, Harjuniemi ehdottaa.

Hyvät palvelut
houkuttamaan jäseniä

Jäsenkato on koetellut myös Rakennusliittoa. Liitolla on noin 70 000 jäsentä. Parhaimmillaan jäsenmäärä oli runsas 102 000 vuonna 1991.

Harjuniemi suhtautuu tulevaisuuteen kuitenkin myönteisesti. Hän uskoo, että hyvät palvelut saavat jäsenet pysymään liitossa ja houkuttavat uusia jäseniä liittymään. Työpaikan luottamushenkilöillä on keskeinen asema kertoessaan nuoremmille työntekijöille liittoon kuulumisen hyödyistä.

Kesäkuussa liitto julkaisee uudet ura- ja koulutuspalvelunsa. Samalla avataan Palkkamylly-palvelu, joka huolehtii kertaluontoisia urakoita tekevän Rakennusliiton jäsenen palkanmaksusta, veroista ja työeläkemaksuista. Lisäksi Rakentajan rukkanen tarjoaa keinoja mielenterveysongelmien taklaamiseen.

Kesäkuussa varmistuu myös uuden Avoimen työttömyyskassan perustaminen. A-kassa on Rakennusalan työttömyyskassan, Teollisuusliiton työttömyyskassan ja Työttömyyskassa Finkan yhteinen työttömyyskassa, joka on avoin kaikille palkansaajille ammattialasta tai työsuhteen luonteesta riippumatta.