Lehtikuva/Vesa Moilanen

Eduskunta hyväksyi 750 miljardin elvytyspaketin ja EU:n seitsemän vuoden budjetin.

Eduskunta päätti tiistaina kauan keskustelua herättäneen EU:n elpymispaketin käsittelyn. Paketti hyväksyttiin vaadittavalla kahden kolmasosan määräenemmistöllä äänin 134–57.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki huomautti äänestyksen jälkeen, että harvaa asiaa on käsitelty eduskunnassa niin laajasti kuin elpymispakettia.

– Tästä on puhuttu koko kevät. Itse olen jäsen suuressa valiokunnassa, joka kuuli erittäin laajasti asiantuntijoita. Myös muut valiokunnat kuulivat runsaasti asiantuntijoita. Tätä on käsitelty lähes jokaisella kyselytunnilla, tästä on käyty lähetekeskustelu ja taisi olla välikysymyskeskustelukin aiheesta, Arhinmäki sanoi KU:lle eduskunnassa.

”Vasemmisto on edelleen EU-kriittinen”

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä äänestyksestä oli poissa neljä kansanedustajaa.

– Tämä oli hallituksen esitys, ja hallituspuolueet tukevat hallituksen esityksiä. Meillä oli yhteinen kanta, että kukaan ei äänestä sitä vastaan. Niin myös toimittiin.

ILMOITUS

Arhinmäki huomauttaa, että elpymispaketti eroaa aiemmissa kriiseissä – erityisesti eurokriisissä – tehdyistä tukipaketeista. Elpymispaketilla on tarkoitus tukea reaalitalouksia.

– Tässä on ensimmäinen paketti, jolla tuetaan suoraan reaalitaloutta, työllisyyttä, investointeja. Sitä olemme koko ajan vaatineet. Tähän asti EU on lähinnä tukenut sijoittajia ja pankkeja. Tämä avaa näkymän hiilitulleille, joista vasemmisto on toistakymmentä vuotta puhunut eli siitä, että EU:n ulkopuolella saastuttavat eivät saa hyötyä saastuttamisesta.

– Tässä on tulossa digivero monikansallisille digijäteille, jotka eivät maksa veroja minnekään. Vasemmistoliitto on pitkään tuonut esille sitä, että tilanteessa, jossa ongelmat ovat rajat ylittäviä, pitää myös ratkaisujen olla rajat ylittäviä, Arhinmäki paaluttaa.

Kriittistä kamppailua

Arhinmäki painottaa, että vasemmisto on edelleen EU-kriittinen. Kritiikki ei hänen mukaansa ole kadonnut mihinkään. Mutta Suomen asema EU:ssa on muuttunut yli 25 jäsenvuoden aikana.

–  EU on samanlainen poliittinen kamppailukenttä kuin vaikkapa valtuustot tai eduskunta. Meidän kannattaa tukea niitä asioita, jotka ovat hyviä ja muuttaa niitä asioita, jotka ovat huonoja.

– Olemme koko ajan EU:ssa painottaneet, että ihmiset, työllisyys ja ympäristö pitäisi enemmän huomioida ja vähemmän panna painoa pääomille ja sijoittajille. Tässä paketissa nämä vasemmiston painottamat asiat ovat vahvemmin esillä kuin aiemmin.

Keskellä koronakriisiä yhteiselle elvytykselle on kuitenkin tilausta. Arhinmäki nostaa esiin, että esimerkiksi Yhdysvallat elvyttää moninkertaisesti enemmän kuin EU. Mutta EU-kriittisyyttä se ei muuta.

– Monissa asioissa EU:n lähtökohtana on puolustaa pääomia ja omistavaa luokkaa, hän sanoo.

Jarruttava farssi

Keskustelu elpymispaketin ympärillä sai loppumetreillä farssin piirteitä, kun perussuomalaiset turvautui jarruttamiseen eduskunnassa. Puolueen kansanedustajat pitivät eduskuntasalissa pitkään yllä puhemaratonia.

– Tämä viimeinen näytös vaikutti siltä, että haluttiin nostaa omaa poliittista profiilia tekemällä sirkusta koko eduskunnan työstä. Nämä mallit on opeteltu suuren meren takaa Yhdysvalloista. Äärioikeisto käyttää näitä keinoja, joilla halutaan rapauttaa demokratiaa ja kansanvaltaa.

Arhinmäki tuumii, että lopulta edes kauhean moni perussuomalainen ei innostunut sekoilusta. Lopulta keskustelu typistyi muutaman kansanedustajan egotripiksi.

– Jotain siitä kertoo se, miten jarrutuskeskustelu yhtäkkiä lässähti. Ei ollut mitään yhteenvetoa keskustelusta, eikä mitään nostatusta, puheet vain loppuivat.

Perussuomalaisten puheissa toistui usein väite, että elpymispaketti uhkaa Suomen itsenäisyyttä. Arhinmäki sanoo kuulleensa saman monta kertaa aiemminkin.

– Itsenäisyys on niin kauan kuin on itseluottamusta. On täysin selvää, että meidän pitää pitää kiinni siitä, että meillä on budjetti- ja talouspoliittinen valta kansallisessa parlamentissa. Jatkuva hokeminen itsenäisyyden menettämisestä ei pidä paikkaansa.

Oma erityispiirre

Suomalaisessa EU-keskustelussa on Arhinmäen mukaan yksi erityispiirre.

– Kaikki vastustavat liittovaltiokehitystä. Minäkin vastustan liittovaltiokehitystä, mutta meillä ei ole yhteistä käsitystä, mitä se on.

Arhinmäki kuvailee liittovaltiokehitykseksi esimerkiksi budjettivallan siirtämistä EU:lle. Sen sijaan vasemmisto hyväksyy, että EU määrittelee minimitasoja esimerkiksi yhteisöverolle.

– Ettei mikään maa voi käydä kilpailua kohti pohjaa.

Arhinmäki napauttaa lopuksi, että moni elpymispakettia vastustaneista kansanedustajista ei ollut huolissaan sotilaspuolen tulemista EU-budjettiin.

– He hyväksyvät sen, että EU:ta militarisoidaan. Se jos mikä on liittovaltiokehitystä eikä se, että työntekijöiden ehtoja ei poljettaisi Euroopassa. Tämä juuri osoittaa, että meillä käydään aika vähän keskustelua EU:sta. Iso osa on sloganien heittelyn tasolla.