Lehtikuva/Vesa Moilanen

Kokoomus syyttää löperöstä taloudenpidosta ja olemattomista työllisyystoimista.

Hallitus päätti huhtikuun lopun dramaattisessa kehysriihessä nostaa kehystason 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Asiasta välikysymyksen tehneen kokoomuksen mielestä tämä oli hallitukselta raskas epäonnistuminen.

– Menoja lisättiin lähes 1 500 miljoonaa euroa jo ennestäänkin löperön budjetin päälle. Hallitus ei siis riko menokehyksiä koronaan liittyvien kustannusten vuoksi, vaan siksi, että se on päättänyt lisätä julkisia menoja entisestään miljardiluokassa, syytti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, kun välikysymyskeskustelu alkoi tänään eduskunnassa.

Kysymykseen vastannut pääministeri Sanna Marin kiisti tämän.

– Ilman kehystason nostoa olisi jouduttu toteuttamaan merkittäviä leikkauksia heti ensi vuodesta alkaen. Kehystä ei siis nostettu siksi, että nostoa vastaavalla määrällä olisi lisätty uusia pysyviä menoja, pääministeri sanoi.

Marinin mukaan kehyksen noston taustalla on erityisesti se, että useat menot ovat tarkentuneet aiemmin ennakoitua suuremmiksi. Haastetta lisäsivät uudet, yllättävät menopaineet. Myös aiempi koronaelvytys vaikuttaa vielä lähivuosien menoihin.

ILMOITUS

Vuoden 2023 kehystasoon pääsemiseksi hallitus toteuttaa 370 miljoonan menoleikkaukset, joilla kehysmenoja alennetaan pysyvästi. Leikkaukset tulevat voimaan vuonna 2023.

– Kehysratkaisun jälkeen vuoden 2024 menot ovat alhaisemmat kuin valtiovarainministeriön kehysesityksessä. Riihen päätöksillä ei näin ollen lisätty seuraavan hallituksen menoperintöä.

– Kehysriihen ratkaisut mahdollistavat sen, että koronan jälkihoitoa voidaan tehdä oikeudenmukaisesti. Turvaamme hyvinvointivaltion palveluiden ja etuuksien rahoituksen ja vältämme haitalliset leikkaukset etenkin koulutuksesta, palveluista ja etuuksista, Marin sanoi hallituksen vastauksessa.

Työllisyyspäätöksiä jo mittavasti

Kokoomuksen kritiikin toinen kärki kohdistuu siihen, että hallituksen päätöksissä ei ollut ”yhtään todellista työllisyystoimea, joka saisi yrittäjän palkkaamaan uusia työntekijöitä”.

– Kun valtiovarainministeriön luvut eivät kelvanneet, vaihdettiin laskijat, Orpo syytti.

Marinin mukaan hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla tavoitellaan kymmeniä tuhansia lisätyöllisiä ja kehysriihessä tehtiin lisää 40 000–44 500 työllisen osalta. Näiden lisäksi hallituskauden loppuun mennessä tehdään vielä päätökset työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

– Työllisyyden kannalta iso merkitys on ollut myös kasvua tukevalla finanssipolitiikalla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan elvytys on ylläpitänyt työllisyyttä useilla kymmenillä tuhansilla kriisin aikana, Marin sanoi.

Julkinen talous vahvistuu ”merkittävästi”

Työllisyystoimien vaikutusarvioista Marin sanoi, että ne on laadittu virkatyönä niissä ministeriöissä, jotka vastaavat toimenpiteiden valmistelusta. Lisäksi valtiovarainministeriö on arvioinut kokonaisuutta ja sen vaikutusta julkiseen talouteen.

Hallituksen vastauksen mukaan valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan kehysriihessä päätetyt uudet työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta noin 150 miljoonalla eurolla.

– Kokonaisuutena hallituksen nyt ja aiemmin linjaamat työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta yhteensä 560 miljoonaa euroa. Toimien mittaluokka on näin ollen merkittävä, Marin summasi.

Kokoomuksen Orpo leimasi hallituksen tekevän uusvasemmistolaisia talouspolitiikan kokeiluja.