Jarmo Lintunen

Kuuden vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetun jättämässä kansalaisaloitteessa esitetään, että omaishoitajien palkkiosta tehtäisiin verovapaa. Vaikka omaishoitajien työ säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja, moni heistä kärsii toimeentulo-ongelmista, valtuutetut perustelevat aloitetta.

Oikeusministeriön rekisteröimä tuore kansalaisaloite esittää, että omaishoitajien saamasta hoitopalkkiosta pitäisi tehdä verovapaa.

Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi tuloverolain sosiaalietuuksia koskevaa kohtaa niin, että myös omaishoidon palkkio määriteltäisiin verovapaaksi. Nykyisin verottomia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi lapsilisät ja erilaiset opiskelijoiden opintososiaaliset edut.

Aloitteen taustalla on kuusi Vasemmistoliiton valtuutettua Uudeltamaalta.

He ovat kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Matti Pajuoja ja kaupunginvaltuutettu Tiina Liimatainen Lohjalta, valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola Vantaalta, kaupunginvaltuutettu Jaana Wessman Espoosta sekä kaupunginvaltuutettu Heini Liimatainen ja varavaltuutettu Minna-Maria Solanterä Järvenpäästä.

Edetäkseen eduskuntaan kansalaisaloitteen on kerättävä 50 000 kannatusilmoitusta. Keräysaikaa omaishoitoaloitteessa on lokakuun loppuun saakka.

ILMOITUS

Miljardien arvoinen työ

Aloitteessa todetaan omaishoitajien tekevän inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellista arvokasta työtä, joka mahdollistaa pitkäaikaissairaalle, vanhukselle tai vammaiselle henkilölle mahdollisuuden kotona asumiseen.

Omaishoitajien liiton mukaan oman työnsä ohella hoivaa läheiselleen antaa yli 700 000 suomalaista, joista pääasiallisessa huolenpito- ja auttamisvastuussa on noin 350 000. Kuntien kanssa varsinaisen omaishoitosopimuksen solmineita sopimushoitajia on lähes 50 000.

Kunnallisalan kehittämissäätiön viime vuoden syyskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan vaihtoehtoisen hoidon ja muiden palveluiden kustannukset olisivat yksinomaan ikääntyneiden omaishoidettavien kohdalla noin 3,1 miljardia euroa.

Samalla kuitenkin monilla omaishoitajilla on vaikeita toimeentulo-ongelmia, jotka pakottavat heidät turvautumaan toimeentulotukeen.

– Omaishoitajien työ säästää kaupunkien ja kuntien rahoja, ja on myös hoidettavalle inhimillisesti iso asia, kun hän voi asua mahdollisimman pitkään kotona, Matti Pajuoja sanoo.

Aloitteentekijät korostavat, että kytkös kuntavaaleihin on vain sattuma.

– Näinhän ei pitänyt käydä, koska vaalienhan oli tarkoitus olla jo huhtikuussa, Tiina Liimatainen huomauttaa.

Valtuutetut muistuttavat, että kyse on pitkäaikaisesta hankkeesta, sillä nimien keruu jatkuu lähes neljä kuukautta vaalien jälkeen.

– Vetoamme suomalaisten tuella kansanedustajien viisauteen. Omaishoitajat tekevät arvokasta, mutta yhteiskunnan aliarvostamaa työtä. Pienten palkkioiden verovapaus olisi päättäjien kädenojennus heidän suuntaansa, Antero Eerola perustelee.

Eduskuntaryhmä korottaisi palkkiota

Järvenpääläiset Heini Liimatainen ja Minna-Maria Solanterä huomauttavat, että palkkioiden verovapaus ei rasittaisi kuntien taloutta. Samalla he kantavat kuitenkin huolta omaishoitajien ansioihin sidotusta sosiaaliturvasta.

– Verovapaa tuki täytyy huomioida tulona, kun lasketaan esimerkiksi sairaus- tai äitiyspäivärahaa ja sen täytyy kerryttää eläkettä, he alleviivaavat.

Myös Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ollut liikkeellä omaishoitoon liittyvissä asioissa.

Ryhmä jätti toukokuun alkupuolella eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitetään omaishoidon palkkion korottamista 20 prosentilla. Siinä vaaditaan myös, että tuki olisi saatava subjektiiviseksi oikeudeksi kaikille sen ehdot täyttäville omaishoitajille.

Esityksen ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja Merja Kyllönen.