Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Elpymispakettikeskustelussa väännettiin valtiovarainvaliokunnan ponsien merkityksestä, eurosta ja Italiasta.

Eduskunnan elpymispakettikeskustelu kääntyi tiistaina iltapäivällä asetelmaksi, jossa muut ryhmät olivat perussuomalaisia vastaan.

Perussuomalaiset ei usko, että paketti on kertaluontoinen, vaan velkaunionin alku. Tukiopetusta antoivat kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.): tällaisista asioista eivät päätä EU:n komissaarit, vaan tarvitaan 27 jäsenmaan yksimielinen päätös.

Eduskunta äänestää keskiviikkona valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, jonka lausumissa edellytetään että, ”elpymisväline pidetään poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna, järjestely ei toimi ennakkotapauksena eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi”.

Suomen sitoutuminen tulonsiirtounionin suuntaan torjutaan selvästi.

Perussuomalaisten mielestä ponsilla ei ole mitään merkitystä. Ne kuitenkin muuttuvat eduskunnan Suomea sitovaksi kannaksi siinä vaiheessa, kun eduskunta todennäköisesti hyväksyy elpymispaketin keskiviikkona.

ILMOITUS

Perussuomalaiset ajaa eroa eurosta

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) tulkitsi perussuomalaisten vastustuksen motiivin olevan todellisuudessa euroeron pohjustamista.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho myönsi tämän vähintään epäsuorasti.

Perussuomalaisten lisäksi keskustan kapinallinen Hannu Hoskonen väitti Suomen joutuvan toisten velkojen takuumieheksi.

– Ja mikä pahinta, seitsemän vuoden aikana luodaan tiekartta sille, että EU saa verotusoikeuden. Sen pahempaa virhettä Suomen eduskunta ei voi tehdä, Hoskonen jyrisi sen jälkeen, kun pääsi yleisölehteriltä istuntosaliin.

Puoluetoveri Markus Lohi sanoi, ettei Hoskosen väite pidä lainkaan paikkansa.

Italia perussuomalaisten syntipukkina

Perussuomalaisille kaikkea pahaa elpymispaketissa edustaa Italia, joka on sen suurin nettosaaja. Perussuomalaisten edustajat puhuvat Italiasta ja muista Etelä-Euroopan maista ”siestamaina”.

Merja Kyllösen (vas.) mukaan Italiasta on kerrottu paljon iltasatuja, minkä kansanedustajien saamat viestit osoittavat.

Italia on kuitenkin EU:n nettomaksaja, Kyllönen sanoi. EU:n tulevassa seitsemän vuoden rahoituskehyksessä Italian nettomaksuosuus on noin 35 miljardia euroa.

– Ihmisille on luotu kuvaa, etteivät italialaiset maksa lainkaan veroja. Päinvastoin. Italialainen palkansaaja maksoi esimerkiksi viime vuonna huomattavasti korkeampia veroja kaikissa tuloluokissa kuin me suomalaiset.

Satu Hassi (vihr.) kertoi, että arviot suomalaisten EU-jäsenyyden hyödystä vaihtelevat tuhannesta eurosta 3 000:een henkilöä kohden vuodessa. Nettojäsenmaksu on noin sata euroa vuodessa henkeä kohti ja elpymispaketin arvioidaan maksavan kaksi euroa kuukaudessa henkeä kohti.

– On aivan hullunkurista väittää, että tällaisilla summilla me maksaisimme Italian vanhat velat.

Investointeja reaalitalouteen ja työtä

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki puolusti elpymisvälinettä sillä, että se tuo reaalitalouteen investointeja ja työtä Eurooppaan ja Suomeen. Jos samassa yhteydessä käsittelyssä oleva EU:n seitsemän vuoden budjetti kaadettaisiin, sillä ajettaisiin Eurooppa uuteen taantumaan.

– Kun puolustamme sitä, että Eurooppaan ei tule uutta taantumaa, silloin me puolustamme suomalaista työtä ja suomalaisia työntekijöitä. Ei olekaan siis ihme, että järjestäytynyt työväenliike tukee tätä pakettia. Jälleen tässä keskustelussa nähdään, että silloin kun puolustetaan työläisiä ja työpaikkoja, perussuomalaisista näkyy vain selkä.