Lehtikuva/Jussi Nukari

Asiasta kiistellään myös hallituspuolueiden sisällä.

Ammattiliitto Pron mielestä hallituksen puoliväliriihessä tehty päätös leikata 35 miljoonaa julkisesta tutkimusrahoituksesta on hyvin lyhytnäköinen ratkaisu. Liitto vaatii, että päätös on peruttava syksyn budjettiriihessä. Suomen kilpailukyky ja sen myötä hyvinvointi rakentuvat osaamiselle, tutkimuksella ja innovaatioille.

– Hallituksen linjaus on räikeässä ristiriidassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotiekartan, hallitusohjelman ja uuden koulutuspoliittisen selonteon kanssa, kun tavoitteena on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkinen tutkimusrahoitus kannustaa myös yksityisen sektorin investoimaan osaamiseen ja TKI-toimintaan, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.

Tieteellisessä tutkimuksessa leikkaus vaikuttaisi ennen pitkää kaikilla koulutustasoilla varhaiskasvatuksesta jatkuvaan oppimiseen. Pelkona on myös yksityisen sektorin panostuksen väheneminen tutkimustoiminnan rahoituksessa.

Määrärahaleikkauksen nopeimmat vaikutukset ovat Pron mukaan konkreettisia.

Yliopistojen rahoitusmalli edellyttää niiltä vahvoja tieteellisiä tutkimusnäyttöjä. Enemmistö tutkijoista työskentelee määräaikaisissa tehtävissä, joten heidän työllisyystilanteensa heikkenee nopeasti.

ILMOITUS

– Huoli siitä, miten esitetty vähennys vaikuttaa jo nyt kovassa työpaineessa oleviin yliopiston työntekijöihin, niin tutkijoihin ja opettajiin kuin asiantuntija- ja tukipalveluihin, on suuri. Joka tapauksessa vähennys vaikuttaisi jokaisen yliopiston budjettiin, Malinen sanoo.

Yllätys kansanedustajille

Puoliväliriihessä sovittu ministeriökohtainen leikkaustavoite näyttää tulleen yllätyksenä myös ainakin osalle hallituspuolueiden kansanedustajista. Kehyksestä leikataan yhteensä 370 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen, josta opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on 35 miljoonaa.

Tutkimusrahoituksen leikkauksesta kertoi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.). Hänen mukaansa syynä on hallituksen tavoite vähentää velanottoa.

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö totesi, että leikkaus ei ole mikään läpihuutojuttu.

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kommentoi viime viikolla, että ”Marinin hallituksen ei tule leikata tieteestä ja tutkimuksesta. Sanon tämän hallituspuolueen edustajana”.

Honkasalon mukaan 35 miljoonan euron säästö on varmasti mahdollista löytää muiden ministeriöiden toimialalta.

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen vastasi, että leikkausta ei tarvittaisi, jos ansiosidonnaista työttömyysturvaa olisi porrastettu ja tehty muita toimia, jotka lisäävät työvoiman tarjontaa ja luovat talouskasvua.

”Eli vasta sitten kun on kuritettu työttömiä tarpeeksi, voidaan olla leikkaamatta tieteestä ja tutkimuksesta? Tämä analogia ei nyt vain toimi, ei myöskään talouspoliittisesti. Viisas yhteiskunta katsoo pitkälle ja satsaa tieteeseen”, Honkasalo kommentoi Honkoselle.