Ammattimainen asuntosijoittaminen on kasvussa. Nykyisellään asuntosijoittajat ostavat 70–90 prosenttia kaikista pääkaupunkiseudun yksiöistä ja valtaosan uusista valmistuvista asunnoista. Asunnontarvitsijoille jää murto-osa asunnoista suoraan hankittavaksi. Yhä suurempi osuus vuokramarkkinoista on ammattimaisten asuntosijoittajien hallussa.
Vasemmistoliiton kansanedustajat Mai Kivelä ja Pia Lohikoski vaativat, että asuntosijoittamisen verohelpotuksiin on puututtava. Kasvukeskuksiin tarvitaan halvempia asuntoja sekä ensiasunnon ostajia että vuokralaisia suosien.
Kivelä ja Lohikoski jatkavat kirjoituksessaan asuntopolitiikan pöyhimistä. Sarjan avaus julkaistiin huhtikuussa. Se käsitteli vuokrankorotusten kohtuullistamista.
Nyt Lohikoski ja Kivelä ovat sitä mieltä, että asuntopolitiikka- ja asuntomarkkinat ovat ajautuneet Suomessa väärälle raiteelle, koska liian suuri osa uusista asunnoista päätyy suoraan tuotannosta asuntosijoittajille.
– Tällä hetkellä Kelan asumistuella ja yhtiövastikkeiden verovähennysoikeudella käytännössä tuetaan asuntosijoittajien sijoituksia. Tämä ei edusta tervettä markkinaa eikä se palvele yhteistä hyötyä, että verohelpotuksia tai asumistukia kierrätetään sijoittajille, Lohikoski sanoo.
Korkeat vuokrat myös hankaloittavat työn perässä muuttamista, jatkaa kansanedustaja Mai Kivelä.
Tuetaan verovaroin, tuottaa hyvin
Kivelän mukaan asuntosijoittaminen on suosittua, koska se tuottaa niin hyvin.
– Se tuottaa osin niin hyvin, koska sitä tuetaan verovaroin. Tämä on ongelma myös siksi, että ilmiönä aggressiivinen, velkavivutettu ja verovaroin tuettu asuntosijoittaminen vääristää markkinoita, Kivelä sanoo.
Tällä hetkellä talonyhtiölainojen lyhennykset ovat vuokratulojen verotuksessa verovähennyskelpoisia. Osaltaan veroedun vuoksi monissa uusissa asunto-osakeyhtiöissä velka-aste on noussut jopa yli 80 prosenttiin. Näin asuntosijoittaja kartuttaa varallisuuttaan ilman veroja, vasemmistoedustajat toteavat.
Asumisen hinnan kasvun hillitsemiseksi Lohikoski ja Kivelä ehdottavat uuden julkisen palvelun asuntotuotannon määrällistä lisäämistä erityisesti kasvukeskuksiin, koska siellä asuminen on kalleinta. VTT on arvioinut Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessaan, että vuotuinen asuntotuotannon tarve on 30 000–35 000 asuntoa.
Vuonna 2020 pitkän korkotuen asuntoja tuotettiin 3 292 kappaletta. Tämä on aivan liian vähän asuntotarpeeseen nähden.
– Me ehdotamme, että tästä määrästä 15 000 asuntoa olisi pitkän korkotuen mallin julkisen tuotannon asuntoja. Tästä yli puolet tulisi rakentaa Helsingin seudulle, Kivelä ja Lohikoski sanovat.
Asuntopolitiikka linkittyy sosiaalipolitiikkaan
Kivelä ja Lohikoski muistuttavat myös hallitusohjelmasta. Siinä on kirjattu, että asuntosijoittamisen verotuksen uudistamista selvitetään, niin että rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta.
– Liian korkeat vuokrat haittaavat talouskasvua, koska vuokrat syövät kohtuuttoman suuren osan pienituloisten ostovoimasta. Siksi asuntopolitiikka, jota teemme kasvukeskuksissa linkittyy myös muuhun talouteen ja sosiaalipolitiikkaan, sanoo Lohikoski.
Hallitusohjelmassa on lisäksi edustajien mielestä hyvät kirjaukset osuuskunta- ja ryhmärakentamisen edistämisestä sekä kohtuuhintaisen omistusasumisen edistämistä.
– Näitä pitää edistää tarmokkaasti.