IPS/Stella Paul

Uusi raportti seksuaalisesta väkivallasta Etelä-Aasiassa paljastaa, että uhrit kärsivät uhkauksista, painostuksesta oikeuden ulkopuolella sopimiseen ja esteistä oikeuden saamiselle.

Naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta kamppailevan Equality Now -järjestön raportti kertoo lohdutonta tarinaa raiskaajien rankaisemattomuudesta Etelä-Aasiassa. Rankaisemattomuuden mahdollistavat lakien porsaanreiät, raiskattujen uhkailu ja lainvalvojien kyvyttömyys asianmukaisesti reagoida ilmoituksiin seksuaalisesta väkivallasta.

Raportti keskittyy kuuteen maahan: Bangladeshiin, Bhutaniin, Nepaliin, Malediiveihin, Intiaan ja Sri Lankaan. Se paljastaa, että lakien tarjoama suoja on jokaisessa niistä puutteellinen.

- Jo lain kirjain edistää syyllisten rankaisemattomuutta ja estää uhreja saamasta oikeutta. Yksi joka maasta löytyvä puute on, ettei avioliitossa tapahtuvaa raiskausta ole kriminalisoitu, Equality Now’n lakineuvonantaja Divya Srinivasan sanoo.

Sopimuksia uhria kuulematta

Raportissa myös kiinnitetään huomiota oikeussalin ulkopuolella tehtyjen sopimusten tai kompromissien suureen määrään. Uhrien perheet, raiskaajan sukulaiset tai yhteisön muut jäsenet painostavat heitä näihin sopimuksiin.

ILMOITUS

– Vaikka sopimukset ovat laittomia, niitä solmitaan suurin määrin. Usein sopimukset tehdään perheiden kesken edes kysymättä uhrilta, saati edellyttämättä hänen suostumustaan. Silloinkin kun uhri suostuu, hän tekee sen valtavan painostuksen ja väkivallan uhan alla”, Srinivasan selittää.

Huomattavan usein uhrit kuuluvat vähemmistöryhmään, jota kastin, etnisyyden tai uskonnon vuoksi syrjitään muutenkin. Juuri heidän on kaikkein vaikeinta saada oikeutta.

”Sosiaalisesti hyljeksittyihin yhteisöihin kuuluvilla naisilla ja tytöillä on muita suurempi vaara joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi, sillä raiskausta käytetään alistamisen välineenä. Sen kumppanina on yleinen seksuaaliseen väkivaltaan liittyvä hallitsevien luokkien, kastien tai uskontojen rankaisemattomuuden kulttuuri. Se johtaa oikeuden kiistämiseen”, raportissa sanotaan.

Järjestelmän täytyy muuttua

Raportissa myös tehdään viranomaisille koko joukko ehdotuksia: lain porsaanreiät on tukittava, poliisin toimintaa parannettava koulutuksella, raiskaustapausten lääketieteellisistä tutkimuksista on tehtävä inhimillisempiä, syyteprosessia on kohennettava, psykososiaalista tukea uhreille parannettava ja niin edelleen.

– Järjestelmän on muututtava, sen joka osan täytyy parantaa uhrien mahdollisuutta saada oikeutta, Srinivasan vaatii.

Englanninkielinen versio