Emma Grönqvist

Teollisuusliiton Turja Lehtonen haluaisi nähdä myös työnantajien joustavan.

Noin puoli miljoonaa palkansaajaa jää työehtosopimuksen ulkopuolelle ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä, toteaa Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Syynä on kahden työnantajajärjestön, Teknologiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n, irtautuminen valtakunnallisista, yleissitovista työehtosopimuksista.

Hän uskoo, että joidenkin metsäteollisuuden alojen koneet pysähtyvät, kun työehtosopimuksen takaamat joustot loppuvat. Muun muassa metsäteollisuuden keskeytymättömän kolmivuorotyön tehtävissä töitä ei saada sujumaan pelkän työaikalain perusteella.

– Minun viestini työnantajille on, että me emme tule tekemään tästä helppoa. Tulemme laittamaan kaikki peliin meidän jäsentemme puolesta, Lehtonen toteaa.

Metsä- ja teknologiateollisuuden alat työllistävät yhteensä noin 500 000 palkansaajaa duunareista ylempiin toimihenkilöihin.

ILMOITUS

Työaikalaki
ei riitä

Kuinka tarttuvasta taudista työehtosopimusneuvotteluista irtautumisessa on kysymys, se nähdään tulevaisuudessa.

Lehtonen arvioi, että muiden työnantajajärjestöjen irtiotot neuvottelujärjestelmästä jäävät odottamaan syksyä, jolloin Teollisuusliiton ja Teknologialiiton neuvottelema työehtosopimus loppuu.

– Työnantajapuoli katsonee ensin, miten paljon uusi tilanne aiheuttaa levottomuutta työmarkkinoilla, Lehtonen sanoo.

Teollisuusliiton ja Metsäteollisuuden neuvottelema Bioteollisuuden työehtosopimus päättyy helmikuun lopussa. Lehtonen toteaa, että työehdoista voidaan toki sopia henkilökohtaisesti eli suoraan työntekijän kanssa, mutta sopimus ei ole työehtosopimus ja ehdot rajoittuvat lakeihin.

Työehtosopimus
selkeyttää

Vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajaa osan jäsenliittojensa kanssa paikallista sopimista, Lehtosen mukaan monet yritykset kuitenkin kiittävät työehtosopimusjärjestelmää. Näitä ovat erityisesti muutamat suurtyönantajat sekä Suomen Yrittäjien jäsenet eli pienet ja keskisuuret yritykset.

– Jokaisessa vierailemassani yrityksessä on todettu, että luojan kiitos, meillä on työehtosopimus, eikä tarvitse neuvotella jokaisesta asiasta erikseen, Lehtonen kertoo.

Etenkään pienillä yrityksillä ei ole Lehtosen mukaan resursseja eikä osaamista tehdä työehtosopimuksia.

Juristin käyttö työehtosopimuksen laadinnassa tulisi maksamaan yritykselle arviolta kymmeniätuhansia euroja. Nykyisessä järjestelmässä liitto neuvottelee työehtosopimuksen ilmaiseksi.

– Uskon, ettei EK ole todellisuudessa kuullut työnantajien kantaa, Lehtonen toteaa.

Oikeistolainen
eliitti määräilee

Lehtonen näkee työehtosopimuksista irtautumisen osana EK:n edustamien liittojen eliitin oikeistolaista ja erityisesti kokoomuslaista ideologiaa. Siinä halutaan lisätä työnantajan direktio- eli määräämisoikeutta, tuhota ay-liike ja päästä eroon luottamusmiesjärjestelmästä. Työpaikan luottamusmies on työntekijöiden edustaja ja tarvittaessa neuvottelee työnantajan kanssa. Ilman luottamusmiestä esimerkiksi paikallisen sopimisen neuvottelut lomarahasta, arkipyhäkorvauksista, sairausloman palkasta ja vanhempainvapaista käytäisiin työnantajan ja työntekijän välillä.

Lainsäädäntö ei näitä etuja tunne.

– Todennäköisesti suurin osa työntekijöistä ”nostaisi kytkintä” ja lähtisi katsomaan muita töitä, jos heiltä poistuisivat nykyiset työehdot, Lehtonen arvioi.

Jäsenet pettyivät,
YTK korjaa potin

Vuonna 2015 tapahtuneet pääministeri Juha Sipilän (kesk.) pakkolakiuhkailut ja palkansaajajärjestöjen kädenojennukset työnantajille kikyineen ja eläkemaksun siirtoineen ovat jättäneet ay-liikkeelle muistijäljet tähän päivään. Lehtosen mukaan pelkästään kiky-ratkaisun arvo oli kuusi miljardia euroa työnantajien hyväksi.

Lehtonen arvioi, että muun muassa työehtojen heikennysten takia monet jäsenet pettyivät ja jättivät ay-liikkeen. Edelleenkin ammattiliittojen jäsenmäärä putoaa, mutta Yleinen työttömyyskassa YTK eli Loimaan kassa juhli vastikään 500 000 jäsenen rajan rikkoutumista. Työnantajapuoli on Lehtosen mukaan nähnyt tässä tilaisuutensa ay-liikkeen nujertamiseen.

– Tehtiinkö me ay-liikkeenä tämä työnantajille liian helpoksi, Lehtonen pohtii viime vuosien tapahtumia.

Joustot alkavat
riittää

Työnantajat ottavat Lehtosen mukaan mielellään osaa neuvotteluihin, joissa he ovat saamapuolella.

Työnantajat, palkansaajat ja hallitus taklasivat koronan aiheuttamia ongelmia yhteisen neuvottelupöydän ääressä kolmikantaneuvotteluissa. Jälleen palkansaajajärjestöt joustivat väljentämällä lomautussääntöjä työnantajien hyväksi.

Muissa neuvotteluissa työnantajilla on Lehtosen mukaan vankka ”neliraajajarrutus” ja oman edun tavoittelu, kuten paikallisen sopimisen työryhmässä ja työttömyysputken poistoon johtaneissa neuvotteluissa.

Lehtoselle tämä alkaa jo riittää.

– Ay-liike on kantanut eniten vastuuta Suomesta. Olemme kansakuntana kriisin vuoksi heikentäneet tilapäisesti sekä pysyvästi työntekijän työehtoja ja lainsäädäntöä. Vastaavasti työnantajat ovat luvanneet, että he pitävät tehtaansa Suomessa, investoivat Suomeen ja rakentavat suomalaista yhteiskuntaa. Miten on käynyt? Lehtonen tuohtuu.

Elinkeinoelämä ja maan poliittinen oikeisto ovat Lehtosen mukaan lähteneet puhtaasti muulle kuin Suomea rakentavalle tielle.