Jarno Mela

Vasemmiston Honkasalo muistuttaa siitä, että mielenterveyden tukipalvelut nuorille ovat entistä keskeisempi osa koulutuspolitiikkaa.

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo vaatii, että korona-ajan synnyttämä oppimisvelka kurotaan kiinni.

Honkasalo arvioi, että keskiviikon keskustelu koulutuspoliittisesta selonteosta eduskunnassa piirsi selkeän kuvat tulevaisuuden haasteista.

Selonteossa linjataan keskeisiä pitkänlinjan koulutuspoliittisia tavoitteita. Lisäksi siinä visioidaan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän keskeisiä muutostarpeita seuraavina vuosikymmeninä.

”Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon”.

Eriarvoistumiseen puututtava

Honkasalo nosti pitämässään vasemmistoliiton ryhmäpuheessa keskiöön koulutuksen eriarvoistumiseen puuttumisen sekä oppimisen koko eliniän kestävänä prosessina, jonka on oltava nykyistä paremmin mahdollista kaikille.

– Suomessa koulutus on tutkijoiden arvioiden mukaan kenties merkittävin syrjäytymistä ja huono-osaisuutta ehkäisevä yksittäinen tekijä, hän muistutti.

ILMOITUS

– Olemme Suomessa onnistuneet erinomaisesti siinä, että väestön koulutustaso on noussut. Mutta tästä huolimatta edelleen on paljon todennäköisempää, että akateemisesti koulutetun lapsi opiskelee yliopistossa kuin peruskoulun käyneen äidin lapsi tai maahanmuuttajataustainen nuori.

Honkasalo totesi, että tuoreen selvityksen mukaan lasten taustan vaikutus oppimistuloksissa on kasvanut ja koronakriisi on entisestään kasvattanut eroa koulussa hyvin ja heikosti pärjäävien lasten välillä. Osalle oppilaista on kertynyt oppimisvelkaa, jota nyt täytyy kuroa kiinni.

Kohti kestävää elämäntapaa

Oppimisvelka näkyy etäopetuksen lapsille aiheuttamina ongelmina. Myös korkeakouluista tulee hälyttäviä viestejä nuorten aikuisten pahoinvoinnin kasvusta. Honkasalon mukaan nykyistä toimivammat mielenterveyspalvelut tulee saada osaksi koulutuspolitiikkaa.

– Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon, jotta kukaan ei tipu pois opintieltä, Honkasalo sanoo.

Hän painottaa sitä, että oppimisen eriarvoistumiseen puuttumisessa ei ole kyse vain lapsuudesta vaan koko elämänkaaresta. Osallistumisen tasa-arvo ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu elinikäisessä oppimisessa.

– Koulutus on merkittävässä asemassa ilmastokriisiin puuttumisessa. Tulevaisuuden koulutusvisiosta puhuttaessa ei voikaan ohittaa kasvatuksen tärkeää tehtävää kestävään ja globaalisti oikeudenmukaiseen elämäntapaan kasvattamisessa, Honkasalo sanoo.

– Kestävään elämäntapaan kasvaminenkin koskee koko elämänkaarta, myös meitä aikuisia.