Britanniassa äänestetään tällä viikolla alueparlamentti- ja paikallisvaaleissa, ja suuri huomio on kiinnittynyt Skotlantiin. Parlamenttivaaleille on aseteltu julkisuudessa roolia eräänlaisena esiäänestyksenä itsenäisyydestä: jos itsenäisyysmielinen Skotlannin kansallispuolue SNP saa enemmistön skottiparlamenttiin, se vie eteenpäin vaatimusta uudesta kansanäänestyksestä.
SNP:n johtaja, Skotlannin nykyinen pääministeri Nicola Sturgeon on hieman toppuutellut tulkintaa parlamenttivaaleista itsenäisyysäänestyksenä ja vakuutellut, että torstain äänestys ei ole yhtä kuin äänestys Skotlannin asemasta.
– Ihmisiä ei pyydetä äänestämään kyllä tai ei. Kun pyydämme ihmisiä tekemään tuon valinnan, niin kuin teimme vuonna 2014, laitamme eteenpäin yksityiskohtaisen esityksen, Sturgeon kommentoi BBC:n haastattelussa sunnuntaina Scotsman-lehden mukaan.
Tällä hetkellä SNP johtaa gallupkyselyitä selvin lukemin. Auki on vielä, turvaako johtoasema puolueelle enemmistöä skottiparlamentissa. Edellisissä vaaleissa SNP ei saanut yksin enemmistöä, ja se on johtanut Skotlantia vähemmistöhallituksena.
Skandaalinkäryinen paluu
SNP:n vaalikampanjaa on varjostanut Sturgeonin edeltäjän Alex Salmondin paluu vaalikentille. Salmond on perustanut itsenäisyysmielisen Alba-puolueen, joka pyrkii haalimaan niin ikään skottinationalistien ääniä.
Salmond haluaisi uuden itsenäisyysäänestyksen rivakasti. SNP:n Sturgeonin suunnitelma tähtää uuteen kansanäänestyksen vasta koronapandemian hellitettyä.
Salmond on sen sijaan vaatinut kansanäänestyksen valmistelua pandemiasta huolimatta välittömästi parlamenttivaalien jälkeen, jos itsenäisyysmieliset puolueet saavat määräenemmistön parlamenttiin, kertoi esimerkiksi sanomalehti Herald.
Salmondin maine on kuitenkin ryvettynyt ahdisteluskandaalissa. Vuonna 2019 hän sai syytteet pääministerikautensa aikaisista raiskausyrityksistä ja seksuaalisista ahdisteluista, ja viime vuonna oikeus totesi hänet syyttömäksi.
Skandaalin laineet koskettivat myös Sturgeonia, jonka harkintakykyä on muun muassa kyseenalaistettu.
Kaksi ääntä kullakin
Scotsman-lehden mukaan Sturgeon on kieltäytynyt spekuloimasta, tekisikö hän yhteistyötä Salmondin kanssa, jos Alba-puolue saa paikkoja parlamenttiin.
Kyselyiden perusteella voisi olla mahdollista, että SNP saavuttaisi itsenäisyysmielisen enemmistön parlamenttiin myös Skotlannin vihreiden tuella.
Skotlannin vaaleissa kullakin äänestäjällä on kaksi ääntä. Ensimmäinen ääni annetaan ehdokkaalle omassa vaalipiirissä ja toinen ääni puolueelle omalla alueella.
Skottiparlamentin 129 paikasta 73 jaetaan vaalipiirien äänten perusteella. Loput paikat määrittyvät alueellisten äänten mukaan. Skotlanti on jaettu kahdeksaan alueeseen, joista kustakin valitaan seitsemän kansanedustajaa alueäänten perusteella.
Varsinainen vaalipäivä on torstaina, mutta BBC:n mukaan ääntenlasku alkaa vasta perjantaina ja lopullisia tuloksia odotetaan viikonlopun aikana.
Koronaelpyminen etusijalla
Läheskään kaikki puolueet Skotlannissa eivät tue uutta itsenäistymisäänestystä. Esimerkiksi konservatiivit ja työväenpuolue vastustavat ajatusta. Ne tahtoisivat keskittyä mieluummin koronaelpymiseen.
Skotlannin parlamentilla on valtaa päättää esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen ja liikenteeseen liittyvistä asioista.
Vaalien aluspäivinä SNP:n Sturgeon onkin pyrkinyt suuntaamaan keskustelua elpymiseen. Hänen mukaansa etusijalla vaalien jälkeen tulisi olla ulospääsy pandemiasta ja elpymisen vauhdittaminen.
Esitellessään sadan päivän suunnitelmaansa Sturgeon korosti terveydenhuollon tukemista, työpaikkojen turvaamista sekä lasten ja nuorten hyvinvointia.
50-vuotiaan Sturgeonin tapa johtaa Skotlantia terveyskriisin keskellä on saanut kiitosta. Sturgeonin eduksi on nähty esimerkiksi selkeä viestintä verrattuna Britannian pääministerin Boris Johnsonin kommunikointityyliin.
Brexit sekoitti pakkaa
Vuoden 2014 kansanäänestys Skotlannin itsenäistymisestä päättyi selkein luvuin. Silloin 45 prosenttia skotlantilaisista äänesti itsenäistymisen puolesta ja 55 prosenttia Britanniassa pysymisen puolesta. Äänestystuloksen tulkittiin tuolloin selvittäneen asian ainakin sukupolven ajaksi.
Britannian kansanäänestys EU-erosta vuonna 2016 sekoitti kuitenkin pakan täysin. Selvä enemmistö skotlantilaisista olisi halunnut jäädä Euroopan unioniin, mutta kokonaisuudessaan vaalitulos kallistui brexitin puolelle.
Brexitin vuoksi vaatimukset uudesta itsenäistymisäänestyksestä ovat saaneet pontta. Huhtikuussa Sturgeon totesi, ettei Boris Johnsonilla olisi moraalista perustetta estää uutta itsenäisyysäänestystä, jos SNP voittaa vaalit.
Johnson ei kuitenkaan ole toistaiseksi luvannut skoteille äänestystä.
Kallis ero
Kysymykseksi myös jää, asettuisivatko skotlantilaiset lopulta itsenäistymisen kannalle, jos uusi kansanäänestys järjestettäisiin.
On arvioitu, että itsenäistyminen kävisi Skotlannille kalliiksi. London School of Economicsin tutkimuksen mukaan brexit ja itsenäistyminen voisivat jättää Skotlannin bruttokansantuotteeseen pitkällä aikavälillä 6,5–8,7 prosentin loven.
Noin 60 prosenttia Skotlannin viennistä menee muualle Britanniaan. Jos Skotlanti liittyisi mahdollisen eronsa jälkeen takaisin EU:hun, sen ja muun Britannian välille syntyisi raja- ja tullimuodollisuuksia, jotka hankaloittaisivat kaupankäyntiä.
Vaikka Skotlanti itsenäistyisi, sen pääsy takaisin Euroopan unioniin ei olisi täysin taattu. Jäsenyyspyrkimyksiä saattaisi vastustaa esimerkiksi Espanja, joka pyrkii pitämään Katalonian itsenäistymishaluja aisoissa.