All Over Press/Alamy

Nythän on eletty sellaiseen aikaan, että puheissa ja kirjoituksissa ei pitäisi korostaa sukupuolta. No, korostaminen ei minunkaan mielestä ole tarpeellista, mutta mihinkäs siitä pääsee, kun joissakin tapauksissa kumminkin tulee sanoneeksi, että mies tai nainen.

Ammattimies ei tarkoita sukupuolen korostamista vaan osaajaa, ammattinsa täydelleen hallitsevaa. Mutta menepäs sanomaan, että ”ammattinainen”. Kyllä siinä pian alkaa mielikuvitus laukkaamaan irstaalla tavalla.

No, vakavasti puhuen, tämä pohdintani alkoi jonkin lehden palstalla olevasta ihmettelystä: miksi sanotaan ”naislääkäri”. Eikö pelkkä lääkäri riitä? Vaan jos lääkäriin mennään riisuuntumisen pelossa, niin ainakin ujommat lajitoverimme haluavat tietää, mitä sukupuolta tohtori itse on.

Kouluissa pojat ja tytöt ovat samoissa luokissa. Armeijassa on miehiä ja naisia. Papeiksi ja piispoiksi on valittu naisia. Kehitys kehittyy oikeaan suuntaan. Vaan vielä meillä on tuo institutionaalinen almanakka. Siinä on lueteltuina miesten nimet ja naisten nimet – erillään. Koskahan koittaa aika, jolloin nimetkin sekoitetaan? Vaan kyllä minä en tottuisi, jos karvanaamainen korsto olisi ”Tytti” ja missin näköinen henkilö ”Ukko”.

Hannu Järvinen
Mäntsälä