Työ ei ole armopaloja. Työ ja palkka kuuluvat yhteen, ja palkalla pitää pystyä elämään.

Muistutan, että jopa säännöllisesti yhden työtunnin viikossa tekevä lasketaan työlliseksi, samoin kaikki yhdeksän euroa päivässä ”ansaitsevat”, kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevat.

Työttömyyskortistot on käytävä läpi ja perattava. Kuinka paljon siellä on ihmisiä, jotka eivät oikeasti pysty enää töihin, vaan kuuluvat eläkkeelle? Varmasti löytyy myös työttömiä, jotka tarvitsevat apua sairauksiensa kanssa, tai mielenterveys- tai päihdepalveluita. Uskon, että kortistossa on paljon ihmisiä, jotka ovat todellisuudessa työkyvyttömiä. Kortisto on heille väärä paikka.

Mitäs nämä kuntouttavat työtoiminnat sitten? Yhdeksän euroa päivältä, ja valvooko joku, ettei tällä toiminnalla korvata oikean palkkatyön tarvetta? Kyllähän näitäkin on nähty, että työttömät tekevät työtä firmoille. Entä voiko ihminen oikeasti tarvita kuntouttavaa työtoimintaa useita vuosia? Onko silloin enää tarkoituskaan, että ihminen työllistyy? Jos työttömällä ei ole työ- ja toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, hän pystyy ottamaan vastaan kokoaikatyötä, eikä häntä kuulu ohjata kuntouttavaan työtoimintaan.

Toivon tosiaan, ettei missään enää ole työttömien kursseja, joilla aika käytettiin naurettavilla tavoilla, milloin piirtäen aarrekarttaa lattialla, milloin tietokoneella surffaillen iltalehtien sivuilla. Tällaisten höpöjuttujen sijaan työttömät tarvitsevat ilmaista lisä-, muunto- ja uudelleenkoulutusta. Kun tempputyöllistäminen lopetetaan ja tarjotaan ihmisille oikeita töitä, töitä, joista maksetaan palkkaa, meillä on varaa hyvinvointiyhteiskuntaan.

Valtaosa ihmisistä haluaa elättää itsensä työllään, kun siihen on mahdollisuus. Työttömät tarvitsevat koulutusta, työtä ja palkkaa, eivät raippaa.

Hyvää vappua kaikille!

Kirjoittaja on myyjä ja luottamusmies.