Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Tavoitteena on 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys vuoteen 2030 mennessä.

Hallitus sai torstaina päätökseen pitkäksi venyneen puoliväliriihensä, jossa hankasi pitkin matkaa erityisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohtalo. Valtiovarainministeripuolue keskusta edellytti, että työllisyystoimilla tulisi ennen kaikkea vahvistaa julkista taloutta, mutta se olisi tarkoittanut myös kovia etuuksia heikentäviä päätöksiä, kuten työttömyysturvan kestoon, tasoon tai ehtoihin tehtäviä kiristyksiä.

Kovat toimet jäivät nyt tekemättä, mutta voivat olla vielä myöhemmin edessä. Hallitus nimittäin linjasi riihessä, että hallituskauden loppuun mennessä tehdään vielä päätöksiä työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta lisää 110 miljoonalla eurolla.

– Tätä työtä jatkamme työllisyyden ministeriryhmässä johdollani, ja siellä ovat mukana myös työttömyysturvan elementit. Siellä on puhuttu muun muassa euroistamisesta, sanoi työministeri Tuula Haatainen (sd.) työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Suomi asettaa nyt ensimmäistä kertaa tavoitteen työperäiselle maahanmuutolle.

Euroistaminen liittyy ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja tarkoittaa, että työssäoloehto ei määräytyisi jatkossa työtuntien, vaan kertyneen palkan mukaan.

11 000 lisätyöllistä

Hallitus pääsi puoliväliriihessä sopuun toimista, joilla tavoitellaan 40 000–44 500:aa työllistä lisää, mutta joista aiheutuu myös kustannuksia.

ILMOITUS

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi torstai-iltana, että työllisyyspäätösten merkitys talouteen tulee olemaan noin 560 miljoonaa euroa positiivinen. Valtiovarainministeriö (VM) kertoi alustavassa arviossaan perjantaina, että kun kustannukset otetaan huomioon, toimet vahvistavat julkista taloutta pidemmällä aikavälillä noin 150 miljoonaa euroa.

Hallitus on aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–33 000:ta lisätyöllistä. Syksyllä tehtyjen päätösten bruttovaikutus talouteen oli noin 700 miljoonaa euroa, mutta koska myös silloin mukana oli myös toimia, jotka lisäsivät valtion menoja, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, jäi nettovaikutukseksi 300 miljoonaa euroa.

Sen perusteella, miten toimet vaikuttavat julkiseen talouteen, VM arvioi työllisyyden kasvavan puoliväliriihessä esitetyillä toimilla yhteensä vain noin 11 000 työllisellä.

50 000 maahanmuuttajaa

Riihessä päätetyistä toimista suurimpia, yli 10 000 työllisen työllisyysvaikutuksia, lasketaan esimerkiksi jatkuvan oppimisen edistämiselle ja työperäisen maahanmuuton lisäämiselle.

– Valtiovarainministeriön arvion mukaan vuotuisen nettomaahanmuuton kasvu noin 10 000 henkilöllä pienentäisi pitkällä aikavälillä kestävyysvajetta 0,5 prosenttiyksikköä. Oletuksena on, että suurin osa muutosta olisi työperusteista, sanoo Haatainen.

– Suomi asettaa nyt ensimmäistä kertaa tavoitteen työperäiselle maahanmuutolle. Tavoitteemme on 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi hallitus päätti jatkaa valmistelua työvoimapalvelujen siirtämiseksi pysyvästi kunnille. Maaliskuun alussa alkaneissa työllisyyden kuntakokeiluissa tavoitellaan eri palveluiden parempaa yhteensovittamista ja tehokkaiden palveluiden löytämistä. Palveluiden on määrä siirtyä kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana.

Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.

– Ajatus on, että kuntien taloudellista vastuuta kasvatetaan. Sinne luodaan kannustinmalli, jossa sitä kannustinta aikaistettaisiin.