Antti Yrjönen

Työllisyystoimikeskusteluun on uimassa uusi termi. Pian tullaan todennäköisesti puhutaan enemmän ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamisesta.

Hallitus väänsi puoliväliriihessä yli viikon ajan niin talouspolitiikan suunnasta kuin työllisyystoimista. Hallitus aikoo tehdä uusia toimia, joilla syntyy yli 40 000 työllistä.

Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kiitteli hallitusta, ettei se tukeudu ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennyksiin. Se lähettäisi keskellä koronakriisiä väärän signaalin. Samalla Lainà huomautti, ettei järjestö kannata ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamista, josta hallitus ei ole tehnyt päätöstä.

Mitä euroistaminen oikein tarkoittaa, Patrizio Lainà?

– Työttömyysturvan euroistaminen tarkoittaa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen ehtoja muutetaan tulosidonnaisiksi. Nyt ansiosidonnaisen saaminen edellyttää, että on riittävän monena viikkona ollut vähintään 18 tuntia töissä. Jatkossa katsottaisiinkin, että on riittävän monena kuukautena saanut vähintään tietyn summan palkkaa, Lainà selventää KU:lle.

Ja miksi euroistaminen ei ole hyvä asia?

ILMOITUS

– Euroistaminen on huono asia, koska se kohtelee pieni- ja suurituloisia eriarvoisesti. Suurituloisimman on helpompi ansaita tietty summa rahaa kuukaudessa kuin pienituloisen.

– Toisin sanoen suurituloisen ei tarvitse tehdä yhtä montaa tuntia töitä saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa kuin pienituloisen. Lisäksi esillä olleet euroistamisen mallit leikkaavat hieman keskimääräistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, Lainà päättää.

Lue lisää: Saramo iloitsee sovusta: Oppimisvajeeseen lisäbudjetti, koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut säästöjen ulkopuolelle

Tällainen on hallituksen sopu: Valtion menokehys ylittyy odotetusti – luvassa myös veronkorotuksia ja leikkauksia