Professori Katariina Salmela-Aron mukaan Suomessa nuoret aikuiset ottavat ilmastokysymykset erittäin vakavasti, mutta samalla monet nuoret voivat huonosti ja se heijastuu myös ilmastoahdistuksena.
Salmela-Aro tutki kansainvälisten kollegojensa kanssa, kuinka negatiiviset ilmastoon liittyvät tunteet liittyvät nuorten uneen ja mielenterveyteen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ilmastoahdistusta tutkitaan näin laajalla aineistolla. Otos koostui yhteensä 25 maan yliopisto-opiskelijoista.
Suomesta tutkimukseen osallistui 633 henkilöä. Suomi sijoittui maana kuudenneksi ilmastonmuutokseen liittyvässä ahdistuksessa, ja Suomessa ilmastoahdistuksen yhteys mielenterveyteen oli voimakkainta kaikkien maiden vertailussa. Eniten ilmastonmuutokseen liittyvää ahdistusta koettiin Brasiliassa. Suomea lähimpänä kansainvälisessä tutkimuksessa olivat Australia ja Kanada.
– Kaiken kaikkiaan havaitsimme, että ilmastoon liittyvät negatiiviset tunteet lisäävät unettomuusoireita ja laskevat itsearvioitua mielenterveyttä useimmissa maissa.
Lisäksi unettomuusoireet liittyvät sukupuoleen. Naisvastaajat ilmoittivat keskimäärin suuremmista unettomuusoireista ja keskimäärin heikommasta mielenterveydestä.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että ilmastonmuutoksesta johtuvat psykologiset stressitekijät liittyvät merkittävästi nuorten mielenterveyteen monissa maissa, Salmela-Aro Helsingin yliopistosta toteaa.
Koulutukseen lisää tietoutta ilmastonmuutoksesta
Suomen Akatemia on myöntänyt rahoitusta monitieteelliselle ClimComp-konsortiohankkeelle, jota johtaa professori Markku Kulmala. Mukana on myös Salmela-Aro. Hanketta johtaa Ilmakehätieteiden keskus INAR. Mukana on myös ilmatieteenlaitos. Salmela-Aro johtaa kasvatustieteellisen tiedekunnan osuutta hankkeessa, ja hän haluaa tutkia ja edistää panostamista ilmastonmuutokseen kouluissa ja koulutuksessa.
ClimateComp kehittää monitieteisen ryhmän kanssa interventioita ja muokkaa koulu- ja yliopisto-opiskelua, joka sytyttäisi nuorten kiinnostuksen ilmasto-asioihin ja vähentäisi nuorten ilmastoahdistusta.