Jos pakolaislapsilta evätään mahdollisuus koulunkäyntiin, heidän tulevaisuutensa synkkenee entisestään. Siksi kansainväliset järjestöt ponnistelevat turvatakseen rohingya-lasten opinnot maailman suurimmalla pakolaisleirillä Bangladeshin Cox Bazarissa.
Myanmarista paenneita rohingya-muslimeja majoittavalla Kutupalongin leirillä riehui maaliskuun lopulla tuhoisa tulipalo. Vähintään 45 000 ihmistä menetti suojansa, ja tärkeää infrastruktuuria – sairaaloita, kouluja, avunjakelupisteitä – tuhoutui. Kuolonuhreja oli ainakin 15, ja 400 ihmistä on yhä kateissa.
Bangladesh on vuodesta 2017 majoittanut yli miljoona rohingyaa, joista ensimmäiset 300 000 pakenivat Myanmarin Rakhinen osavaltiosta jo aiemmin. Leirillä on valtavasti lapsia, joiden koulutie on koko ajan vaarassa katketa.
Uusi kansainvälinen rahasto Education Cannot Wait (ECW) on perustettu tukemaan koulutusta katastrofien ja pitkittyneiden kriisien oloissa. Se on ohjannut miljoonia euroja rohingyojen ja myös tilanteesta kärsivien Bangladeshin lasten avuksi.
ECW:n takana on valtioita, YK-järjestöjä ja muita avustusjärjestöjä. Kun Bangladeshin ja pakolaisleirin koulut jouduttiin sulkeman koronan vuoksi, lisätukea suunnattiin pakolaislasten kotiopiskelun turvaamiseen.
– Vaikeissa oloissa elävälle tytölle tai pojalle koulutus on elämänlanka ja ainoa toivo paremmasta tulevaisuudesta. ECW pysyy heidän rinnallaan, ja siksi pyydän tukijoiltamme rahoitusta monivuotista suunnitelmaa varten, ECW:n johtaja Yasmine Sherif sanoo.
Tukea vanhemmille
Neljän lapsen äiti Mariom Akhter on kiitollinen, että Kutupalongin leirillä järjestettiin ennen koronapandemiaa koulutusta myös lasten vanhemmille. Sen ansiosta hän on pystynyt tukemaan jälkikasvunsa kotiopiskelua koronan puhjettua ja tulipalon jälkeen.
Akhter kertoo lastensa oppineen leirillä paljon enemmän kuin aiemmin Myanmarissa, missä heille oli tarjolla vain islamin opetusta.
– Opimme burmalaiset ja englantilaiset aakkoset ja pystymme lukemaan ja kirjoittamaan näillä kielillä. Meille opetettiin myös tärkeitä omaan terveyteen ja puhtauteen liittyviä asioita, yhdeksänvuotias Jouria vahvistaa.
ECW:n rahoittamissa oppimiskeskuksissa lapsilla on ollut mahdollisuus myös leikkiin ja liikuntaan sekä psykososiaaliseen tukeen.
– Lapsemme selviävät henkisistä traumoistaan, kun he voivat askarrella, piirtää ja leikkiä oppimiskeskuksessa, kolmen lapsen äiti Seno Ara uskoo.
– Vanhemmille tarkoitetuilla tunneilla saamme tukea riskitilanteisiin: miten estää huumeriippuvuus, miten auttaa vammaisia lapsia ja turvata lasten elämä kriisien aikana, hän jatkaa.
YK-järjestöt toteuttavat
ECW:n uuden opetusohjelman toteuttajiin kuuluu YK:n lastenrahasto Unicef, joka tavoittaa Cox Bazarissa yli 230 000 lasta. Maaliskuun tulipalo vahingoitti 141:tä Unicefin oppimiskeskusta.
– Ennen koronaa leirin oppimiskeskukset tarjosivat lapsille vakautta, iloa ja toivoa, Unicefin paikallisjohtaja Ezatullah Majeed kertoo.
– Nyt opetus kotipiirissä tuo jatkuvuutta rohingya-lasten koulunkäyntiin. Samalla se helpottaa kriisiolojen psyykkisiä vaikutuksia ja antaa uskoa tulevaisuuteen, hän jatkaa.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Cox Bazarin koulutusvirkailija Selamawit Berhanu sanoo, että ECW:n rahoitus on auttanut järjestöä turvaamaan kotiopiskelun yli 60 000 pakolaislapselle pandemian aikana.
– UNHCR avustaa lasten huoltajia koulutyön tukemisessa ja järjestää opettajia vierailemaan perheiden luona säännöllisesti.
Lisäksi UNHCR pani pystyyn opettajien koulutuskeskuksen, jossa paikalliset ja pakolaisina tulleet opettajat voivat vaihtaa kokemuksia.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco tukee 40:tä pakolaisten oppimiskeskusta ja 78:aa paikallista koulua alueella. Yhteistyökumppanina on muun muassa Plan International, joka opastaa myös koululaisten vanhempia koronasulun jatkuessa.