Hallituksen nihkeästi alkaneet neuvottelut lähivuosien talousraameista ja työllisyystoimista saatiin torstaina kunnon vauhtiin. STT:n tietojen mukaan kaikissa pöydissä edistyttiin, mutta asioita oli vielä myös auki kello 22:n jälkeen torstai-iltana.
Isointa ja vaikeinta kokonaisuutta taloudesta ja työllisyydestä ratkottiin hallituspuolueiden puheenjohtajien pöydässä. Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko luonnehti yhdeksän aikaan illalla etenemistä tapahtuvan “hiiren askelin”.
Koko hallitus on koolla perjantaiaamuna, ja pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi alkuillasta olevansa toiveikas, että kokonaisuudesta päästäisiin silloin sopuun.
”Siinä oli oikeita asioita sisällä, ja sitten siihen tarvitaan asioita lisää”.
– Mutta en osaa ennakoida aikataulua vielä. Se riippuu puolueista, Marin sanoi torstaina palatessaan eduskunnan kyselytunnilta neuvotteluihin Säätytaloon.
Keskiviikkona alkanut riihi oli alun perin tarkoitettu kaksipäiväiseksi.
Muissa neuvottelupöydissä ratkottiin muun muassa turpeeseen, verotukseen ja sähköistämisen tukeen eli teollisuuden toimintaedellytyksiin liittyviä kysymyksiä. Tiettävästi näissä pöydissä edistyttiin viisikkoa nopeammin.
Lisäksi eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat Marinin mukaan käsitelleet paikallisen sopimisen kokonaisuutta.
Turpeesta haetaan Marinin mukaan kokonaisuutta, jolla voidaan tukea kovassa murroksessa olevaa alaa ja alueita, joita se koskee.
Keskusta vahtii julkisen talouden tasapainoa
Neuvottelujen tähän asti vaikein kysymys on koskenut työllisyystoimien kokonaisuutta ja sen vaikutusta julkiseen talouteen.
Valtiovarainministeripuolue keskusta katsoo, että päätavoite työllisyyspäätöksissä on vahvistaa julkista taloutta. Puolueen lähtökohta on ollut, että puoliväliriihessä täytyisi löytää vähintään saman verran julkista taloutta parantavia toimia kuin syksyn budjettiriihessä.
Syksyn työllisyyspäätösten bruttovaikutus talouteen oli noin 700 miljoonaa euroa hyvää, mutta koska mukana oli myös toimia, jotka lisäsivät valtion menoja, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, jäi nettovaikutukseksi 300 miljoonaa euroa. Sen verran syksyn toimilla parannettiin julkisen talouden tasapainoa pitkällä aikavälillä ja suunnilleen samaan pitäisi siis keskustan mielestä tähdätä nytkin.
Tähän Marinin keskiviikkona antama kompromissiesitys ei keskustan näkökulmasta riittävällä tavalla vastannut.
– Siinä oli oikeita asioita sisällä, ja sitten siihen tarvitaan asioita lisää. Siitähän täällä muun muassa nyt neuvotellaan, keskustan Saarikko sanoi torstain neuvotteluun mennessään.
Saramo muistuttaa Kemin tilanteesta
STT:n tietojen mukaan yksimielisyyttä voi löytyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamisesta. Se tarkoittaa, että työssäoloehto ei määräytyisi jatkossa työtuntien, vaan kertyneen palkan mukaan.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista pohtinut kolmikantainen työryhmä ehdotti maaliskuussa, että päivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto täyttyisi, jos henkilöllä on ollut tuloja vähintään 844 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo toisti edelleen, että puolue ei halua puhua leikkauksista.
– Tässä on viime päivinä puhuttu aika paljon Keminkin tilanteesta ja tiedetään, että ansiosidonnainen erityisesti on tärkeä heille, jotka ovat vaikeasti työllistyviä. Heiltä leikkaaminen tuntuisi kyllä tosi väärältä, Saramo sanoi.
Saramo oli kuitenkin alkuillasta optimistinen ja arveli, että ratkaisut voivat löytyä piankin.