Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson seuraa Säätytalolla illalla jatkuvaa kehysriihtä etäältä, ja kirjoittaa olevansa väsynyt yksipuoliseen ja älyllisesti epärehelliseen tapaan, jolla Suomessa keskustellaan työllisyystoimista.
Andersson kommentoi Facebookissa työllisyystoimia arvioitavan usein varsin fiilispohjalta painottaen “kovia toimia” ilman, että rakenteellisen työttömyyden syitä pysähdyttäisiin pohtimaan edes hetkeksi.
”Liian monille tuntuu myös olevan jonkinlainen kunnia-asia, että työllisyystoimien pitää olla ´kovia`, eli toisin sanoen pienituloisten ihmisten toimeentuloa leikkaavia. Minulle on epäselvää, miten kenellekään voi olla itseisarvo heikentää jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien ihmisten elämää varsinkaan kun tämänkaltaiset leikkaukset eivät millään tavoin edesauta heikosti työllistyvien työmarkkina-asemaa”, Andersson kirjoittaa.
Hän pitää todellisuudelle vieraana ajatusta siitä, että työmarkkinatuen leikkaaminen 20 tai 30 eurolla, tai toimeentulotuen omavastuun palauttaminen yhtäkkiä johtaisi työttömien laajamittaiseen työllistymiseen.
”Työttömyyden syyt eivät ole taloudellisten kannustimien puutteessa vaan siinä, että sopivia työpaikkoja ei ole tarjolla. Hyvin monen työnhakijan kohdalla ongelmat saattavat myös liittyä puutteisiin koulutuksessa tai terveydellisiin ongelmiin. Rakennemuutospaikkakunnilla vapaiden työpaikkojen määrää ei lisäänny sosiaaliturvan leikkauksilla, eikä osatyökykyisten työkyky palaudu sillä, että heidän köyhyys syvenee.”
Porrastaminen lisäisi eriarvoisuutta
Hallituksessa kiistellään nyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta. Anderssonin mukaan se lisäisi eriarvoisuutta.
”Se siirtäisi rahaa työttömyysturvajärjestelmän sisällä hitaasti työllistyviltä, eli usein matalan koulutustaustan omaavilta duunareilta rakennemuutospaikkakunnilta niille, jotka ovat työttömänä vain lyhyen aikaa, eli korkeasti koulutetuille osaajille kaupunkikeskuksissa.”
Andersson kysyy, onko todella järkevää heikentää Kemissä tai Jämsässä työttömäksi jääneiden paperitehdasduunareiden asemaa, vain parantaakseen niiden työttömyysturvaa, joiden mahdollisuudet uudelleen työllistyä ovat muutenkin paremmat. Ei ole, hän vastaa.
Onko oikeiston resepti toiminut?
Andersson heittää oikeistolle kysymyksen, miten kokoomuksen johdolla toteutettu työn tarjontaan keskittyvä työllisyyspolitiikka on toiminut.
”Oikeiston resepti työllisyyden lisääntymiseen ovat isot sosiaaliturvaleikkaukset pienituloisille ja suuret verokevennykset hyvin toimeentuleville. Kuinka tämä resepti on toiminut pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen suhteen? Se ei ole toiminut.”
Anderssonin mukaan Suomessa pitkäaikaistyöttömyys on sinnikkäästi jäänyt liian korkealle tasolle, juuri siksi, että sen ratkaiseminen edellyttäisi panostusten ja mielenkiinnon suuntaamista koulutukseen, työvoimapalveluihin, kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja kirjoittaa luottavansa siihen, että Säätytalolla neuvottelevat puolueet kuuluvat niihin, jotka ovat valmiita ymmärtämään tämän tosiasian.