Jussi Joentausta

– Esimerkiksi perustulokokeilussa selvisi, että positiivisilla kannusteilla ei pitkäaikaistyöttömien kohdalla saatu merkittäviä työllisyysvaikutuksia suuntaan tai toiseen. Työllisyys pysyi kokeilun aikana verrokkiryhmän mukaisena, toteaa Jukka Haapakoski.

Ansiosidonnaisen porrastamista tai lyhentämistä sekä työssäoloehdon tiukennusta on ehdotettu työllisyyskeinoksi osana hallituksen budjettineuvotteluja. Ansiosidonnaisen porrastamisen ideana on, että työttömyyden alkuvaiheessa ansiosidonnainen olisi nykyistä korkeampi ja myöhemmin matalampi. Logiikkana on, että saataisiin siirrettyä ns. työllistymispiikkiä ansiosidonnaisen loppupäästä lähemmäs työttömyyden alkupäätä ja siten työllisyysaste paranisi.

– Työttömät jäsenemme vastustavat tätä ajatusta kategorisesti, Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski toteaa blogissaan.

Hän korostaa, että mitä pidempään henkilö on työttömänä, sitä kauemmin hän joutuu pärjäämään niukemmilla tuloilla. Ja mitä pidempään työttömyys kestää, sitä enemmän syntyy myös erilaisia tarpeita ja säästöt kuluvat.

Köyhyysloukku pelottaa

Kun ansiosidonnainen työttömyysturva kuluu loppuun, työtön joutuu perusturvan varaan työmarkkinatuelle. Hän voi jäädä monien tukien ns. köyhyysloukkuun, joka vaikeuttaa myös entisestään työllistymistä sekavine kannusteineen ja vaikeine byrokratioineen.

– Tätä köyhyysloukkua jäsenistössämme pelätään ja siksi esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastamista vastustetaan.

ILMOITUS

Kannustimien rooli työllistymiseen on Haapakosken mukaan poliittisia odotuksia vähäisempi. Hän muistuttaa, että esimerkiksi perustulokokeilussa selvisi, että positiivisilla kannusteilla ei pitkäaikaistyöttömien kohdalla saatu merkittäviä työllisyysvaikutuksia suuntaan tai toiseen. Työllisyys pysyi kokeilun aikana verrokkiryhmän mukaisena.

Ansiosidonnaisen porrastamisen argumenttina käytetään sitä, että kansainvälisessä tutkimuksessa ja suomalaisessa aineistossa ansioturvan loppuvaiheella on työllistymispiikki. Haapakoski viittaa blogissaan VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrän artikkeliin, jonka mukaan työllisyyspiikin kohdalla aktivoituu vain 0,4 prosenttia työttömistä.

–  Tässä aineistossa on hyvä kuitenkin huomioida, että Suomessa julkisen sektorin työllisyystoimenpiteet vaikuttavat heti työttömyyden loppupäässä – esimerkkinä palkkatuet pitkäaikaistyöttömille.

Porrastaminen eriarvoistaa lisää

Se mitä ansiosidonnaisen porrastamisella saadaan Haapakosken mukaan aikaan, on yhä eriarvoisemmat työttömät.

Nopeasti työllistyvät saavat hänen mukaansa mahdollisuuden kikkailuun ansiosidonnaisella työsuhteiden välillä, mikäli ero ansiotuloihin kapenee merkittävästi uudistuksen myötä.

– Ne työttömät, joilla on muutenkin vaikeuksia työllistyä, joutuvat aiemmin köyhyysloukkuun.