STTK ei hyväksy mitään leikkauksia työttömyysturvaan hallituksen keskiviikon ja torstain kehysriihessä. Keskusta on vaatinut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista yhtenä uutena työllisyyskeinona. Samaa ajavat myös elinkeinoelämän järjestöt.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola vastaa, että työttömyysturvaa on kehitettävä, mutta sen tason tai keston leikkaaminen ei ole kehittämistä vaan työttömän aseman heikentämistä.
Porrastamisen lisäksi julkisuudessa on keskusteltu työttömyysturvan euroistamisesta eli työssäoloehdon muuttamisesta tuloperustaiseksi. STTK:n Palola sanoo sillekin ein.
– Turvan porrastaminen ei luo yhtään työpaikkaa vaan ainoastaan turvattomuutta ja toimeentulo-ongelmia työttömyyden pitkittyessä. Työssäoloehtoa ei pidä muuttaa tuloperustaiseksi eli euroistaa. Se kohtelisi työntekijäryhmiä epäoikeudenmukaisesti ja rankaisisi erityisesti pienituloisia naisia.
Tiedotteessaan STTK sanoo sanovansa ei käy, kun sille on perusteet. Työttömän kurjistaminen ei STTK:lle käy.
– Pidämme erittäin tärkeänä työttömyysturvan kehittämistä vastaamaan muuttuvan työelämän olosuhteita, mutta kehittäminen ei voi tarkoittaa vain ansioiden menetystä ja turvattomuuden lisäämistä. On muistettava, että tämä hallitus on jo päättänyt työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta. Kurittamisella on rajansa, Palola sanoo.
Aktiivisempaan työvoimapolitiikkaan
STTK:n työllisyyslinja ovat aktiiviset satsaukset työvoimapolitiikkaan.
– Tarvitaan tehokkaita, oikein kohdennettuja ja laadukkaita työllisyyspalveluita. Työvoimapolitiikan resurssit Suomessa laahaavat mallimaa Ruotsin perässä ja ne on meilläkin saatava pohjoismaiden tasolle. Henkilökohtaista palvelua tarvitsevat eri ryhmät kuten nuoret, ikääntyvät työttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Työnhaun on palveltava paikallisesti ja lähellä, Palola linjaa.
STTK esittää myös palkkatuen käytön lisäämistä, työnantajan sivukulujen määräaikaista poistoa silloin, kun työnantaja palkkaa ikääntyvän työttömän, oppisopimuksen käytön laajentamista ja kohtaanto-ongelmien helpottamista.
Esimerkiksi määräaikaisin muuttoavustuksin ja parantamalla mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen voidaan vahvistaa työntekijöiden ja avoimien työpaikkojen kohtaantoa.