Opiskelijajäsenet ensimmäistä kertaa vaalikelpoisia
Tehyn opiskelijayhdistyksen jäsenet ovat ensimmäistä kertaa saaneet asettua ehdolle valtuustoon ja äänestää vaaleissa. Ehdolla on 16 opiskelijajäsentä eri vaaliliitoissa.
Tehyn järjestöjohtaja Tanu Heikkinen toteaa, että vuoden 2019 sääntömääräyksessä tehtiin muutos opiskelijoiden hyväksi. Samalla päätettiin, että Tehy siirtyy kokonaan sähköiseen äänestykseen. Äänestää voi vain verkossa tai mobiilisovelluksella.
– En usko, että äänestystapa jättää äänestäjiä ulkopuolelle, Heikkinen arvioi.
Sähköiseen äänestykseen siirryttiin, sillä kahdessa edellisessä äänestyksessä sähköisen äänestyksen osuus kasvoi 40 prosentista 60 prosenttiin.
Heikkisen mukaan äänestysaktiivisuus on ollut laskemaan päin. Viimeksi Tehyn vaaleissa äänestysprosentti oli noin 25, mitä Heikkinen luonnehtii ”ihan kohtuulliseksi” ammattiliiton vaaleissa.
Yhtenä neuvotteluosapuolena on Tehy, jonka valtuustoehdokkaat haluavat sopimukseen paremmat palkat ja turvallisemmat työolot.
Kuntien sote-työntekijöiden työehtosopimusta kirjoitetaan parhaillaan. Pääsopijajärjestöjen neuvotteluissa sopimusta muokataan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen eli KVTES:n pohjalta. Lähes 180 000 palkansaajaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työ- ja virkaehtosopimuksen eli sote-sopimuksen piiriin. Siitä tulee suurin kunta-alan työehtosopimus ja samalla yksi Suomen suurimmista työehtosopimuksista.
Valmista pitäisi tulla elokuun loppuun mennessä. Sote-sopimus on voimassa ensi helmikuuhun saakka, jolloin päättyvät kaikki muutkin kunta-alan työehtosopimukset. Sen jälkeen alkavat uudet neuvottelut sopimuksen jatkosta.
– Neuvotteluissa ei ole draamaa, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn edunvalvontaosaston johtaja Else-Mai Kirvesniemi vakuuttaa.
– Työehtosopimuksen kanssa tehdään teknistä työtä todella kivassa hengessä työnantajan ja muiden sopijajärjestöjen kanssa.
Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen joistakin kohdista, perälautana käytetään KVTES:n määräyksiä.
Sote-sopimuksen pääsopijoina ovat KT Kuntatyönantajien lisäksi kolme kunta-alan palkansaajajärjestöä, joista Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE edustaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPeria sekä Tehyä.
Sote-alan palkansaajajärjestöt pitivät KVTES:iä jäsenilleen sopimattomana, sillä se niputti yhteen lukuisia keskenään erilaisia ammattialoja kirjastovirkailijoista maatalouslomittajiin ja sairaanhoitajiin. Sote-sopimus koskee kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteleviä sote-ammattilaisia kuten sairaanhoitajia, laboratoriohoitajia ja fysioterapeutteja.
Sote-sopimuksesta hyvä työkalu
Palkansaajajärjestöt odottavat sote-sopimuksesta itselleen hyvää työkalua edunvalvontaan. Muun muassa Tehyn tavoitteena on jo pitkään ollut nostaa jäsentensä palkkatasoa, kohentaa työoloja sekä parantaa työaikajärjestelyjä. Noin 70 prosenttia sopimuksen piirissä työskentelevistä tekee jaksotyötä.
Tuntuvaa palkankorotusta perustellaan sillä, että nykyinen palkkataso ei vastaa hoitohenkilökunnan koulutusta ja työn vaativuutta. Hoitohenkilökunnalla on useimmiten vähintään toisen asteen koulutus.
Kuntatyönantaja ei ole innokas korottamaan kunta-alan palkkoja vaan vetoaa kuntien heikkoon taloustilanteeseen.
– Sote-henkilöstön palkankorotusvarat ovat samassa kunta-alan rahoitusraamissa muiden ammattiryhmien kanssa. Sote-sopimus antaa kuitenkin mahdollisuuden tehdä sopimuksen sisäisiä palkkaratkaisuja, KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas toteaa.
Henkilöstö joustaa aina
Koko sote-ala perustuu henkilökunnan joustamiseen, toteaa tehyläinen varapääluottamusmies ja sairaanhoitaja Emilia Lehtomäki Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
– Paikallisissa sopimuksissa esimerkiksi vuoronvaihtokorvauksesta on sovittu, mutta määräykset korvauksista olisi hyvä saada sote-sopimukseen. Työntekijät vaihtavat jatkuvasti työvuoroja työnantajan hyväksi. Siitä pitää palkita, Lehtomäki toteaa.
Hänen mukaansa työn kuormittavuus on lisääntynyt. Myös osaamispaineet sekä erilaiset kirjaamisvelvoitteet lisäävät henkilökunnan taakkaa.
Lehtomäki on huolissaan koulutetun henkilökunnan puheista, joissa yhä useammin kuuluu sana ”alanvaihto”.
– On sääli, että hankittu ammattitaito ja osaaminen ollaan valmiit heittämään hukkaan alanvaihdon myötä, Lehtomäki harmittelee.
Lisää veto- ja pitovoimatekijöitä
Oululainen sairaanhoitaja Olli Kohonen on huolissaan hoitoalan työntekijöiden jaksamisesta. Hänenkin työpaikallaan Oulun yliopistollisen sairaalan aikuispsykiatrian osastolla on pulaa työntekijöistä, eikä sijaisia välttämättä saada.
– Voi käydä niinkin, että iltavuorosta jäädään suoraan yövuoroon ja aamuvuoron lisäksi tehdään vielä iltavuoro, Kohonen kertoo.
Hänen työyksiköstään työntekijät eivät ole hakeutuneet muille aloille. Kuitenkin Kohosen mukaan alan vetovoimatekijöitä olisi lisättävä. Palkkaus on siihen yksi keino.
Apulaisosastonhoitaja Kati Jetsun mielestä sote-sopimus antaa työkaluja sote-alan kehittämiseen.
– Nyt voidaan lähteä rakentamaan sote-puolta vetovoimaiseksi ja pitovoimaiseksi työehtosopimisen keinoin. Se on sitä, mitä hyvinvointivaltio tarvitsee, jos se meinaa jatkaa hyvinvointivaltiona, Jetsu sanoo.
Hän toimii kolmatta vuotta päätoimisena varapääluottamusmiehenä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Tiukka kevät tulossa
Syyskuussa voimaan tuleva sopimus menee katkolle helmikuussa.
– Ensi vuoden keväällä ryhdytään miettimään tarkemmin, mitä sinne työehtosopimukseen tarvitaan. Tarkoitus on rakentaa neuvotellen sopimus, jossa alan erityispiirteet on huomioitu, Jetsu toteaa.
Hän toivoo, etteivät neuvottelutulokset jäisi palkansaajien näkökulmasta vaisuiksi eikä tarvittaisi järeämpiä aseita.
– Eihän tässä maassa kovinkaan montaa kertaa ole kauniisti pyytämällä mitään saatu. Pelkään, että tulee olemaan aika hurja kevät.
Kati Jetsu, Emilia Lehtomäki ja Olli Kohonen ovat ehdolla Tehyn valtuustovaaleissa. He kuuluvat Tehyn Vasemmisto ja sitoutumattomat -vaaliliittoon, jonka tavoitteena on kohentaa jäsenistön palkkausta, turvata sote-alan vetovoima ja kehittää työoloja turvallisemmiksi. Vaaliliiton tavoitteena on myös työajan lyhentäminen.
Tehyn vasemmisto ja sitoutumattomat -vaaliliiton ehdokkaat
Etelä-Suomi: Ahl Sanna-Maria, Auvinen Heidi, Bilajac Edina, Gigante-Bounid Melina, Hangaslahti Helena, Hiltunen Juha, Ilván Merja, Lipponen Matti, Loikkanen Silva, Miettinen Herkko, Nylund Sasu, Rönkkö Venla, Vainio Harri, Vartiainen Riitta, Vilppolahti Tiina, Weckström Jonna ja Yrjölä Paavo .
Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomi: Alasaarela Miia, Camara Maria, Haakana Marko, Jetsu Kati, Jussila Heli, Kallioniemi Tommi, Kankkunen Jonna, Kohonen Olli, Korhonen Sanna, Korppi Heikki, Laakso Miia, Lappalainen Tanja, Lemetyinen Piia, Levaniemi Hannu, Mustanoja Minttu-Maarit, Määttä Susanna, Mömmö Mari, Oinas Riikka, Pakisjärvi Jonna, Pasanen Jani, Puronaho Anne, Sokkanen Marja, Tahvonen Mirja ja Pitkänen Katja.
Länsi-Suomi: Antonios Tiina, Auvinen Sari, Franssila Wanda, Grönfors Mervi, Halonen Kristiina, Helander Anneli, Hietanen Reetta, Härkönen Nina, Ilmaniemi Toni, Kantola Viivi, Kemppainen Salla-Mari, Laakso Maria, Lehtiniemi Leena, Lehtomäki Emilia, Lind Mari, Löf Mirka, Malkamäki Minna, Minkkinen Mari, Pajari Niina, Palomäki Harri, Rajalahti Susanna, Ranta Heini, Saarela Leena, Suominen Sari, Vuola Minna ja Yläneva Lennu.
Tehyn Vasemmisto ja sitoutumattomien listoilla on yhteensä 67 ehdokasta. Valtuustovaalit päättyvät 21.4.
Opiskelijajäsenet ensimmäistä kertaa vaalikelpoisia
Tehyn opiskelijayhdistyksen jäsenet ovat ensimmäistä kertaa saaneet asettua ehdolle valtuustoon ja äänestää vaaleissa. Ehdolla on 16 opiskelijajäsentä eri vaaliliitoissa.
Tehyn järjestöjohtaja Tanu Heikkinen toteaa, että vuoden 2019 sääntömääräyksessä tehtiin muutos opiskelijoiden hyväksi. Samalla päätettiin, että Tehy siirtyy kokonaan sähköiseen äänestykseen. Äänestää voi vain verkossa tai mobiilisovelluksella.
– En usko, että äänestystapa jättää äänestäjiä ulkopuolelle, Heikkinen arvioi.
Sähköiseen äänestykseen siirryttiin, sillä kahdessa edellisessä äänestyksessä sähköisen äänestyksen osuus kasvoi 40 prosentista 60 prosenttiin.
Heikkisen mukaan äänestysaktiivisuus on ollut laskemaan päin. Viimeksi Tehyn vaaleissa äänestysprosentti oli noin 25, mitä Heikkinen luonnehtii ”ihan kohtuulliseksi” ammattiliiton vaaleissa.