Hiilineutraali Suomi 2035. Nykyisen hallituksen tavoite on tehnyt termin hiilineutraali tutuksi monille.
– Hiilinegatiivisuus tarkoittaa, että päästöt ovat pienemmät kuin hiilinielut, jotka sitovat hiilidioksidia, tiivistää vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä.
Kivelä oli vieraana KU:n uudessa videosarjassa, jossa keskustellaan ajankohtaisista asioista poliitikkojen ja asiantuntijoiden kanssa. Kivelän kanssa teemana oli hiilineutraalius etenkin Helsingissä, koska Kivelä on helsinkiläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu.
”On tullut selväksi ilmastotyössä, että mikään yksittäinen keino ei ole riittävä”
Yli 600 000 asukkaan Helsingin tekeminen hiilineutraaliksi on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. Helsinki on linjannut sen tavoitteeksi ja luonut sitä varten myös suunnitelman.
– On tullut selväksi ilmastotyössä, että mikään yksittäinen keino ei ole riittävä. Vaikka tekisimme niistä kaiken, meille jää silti osuus, joka on ajatuksena kompensoida, Kivelä tiivistää.
Kompensoinnilla tarkoitetaan, että päästön aiheuttaja eli tässä tapauksessa Helsinki korvaa aiheuttamansa päästön jollain tapaa. Kivelä kuitenkin huomauttaa, että Helsingin asettama tavoite jättää itse asiassa paljon huomioimatta.
– Itse, ja toki muutkin ovat, olen yrittänyt nostaa esille, että Helsingin ohjelma keskittyy kaupungin suoriin päästöihin eli esimerkiksi liikenteeseen ja lämmitykseen. Mutta siitä jää kokonaan ulkopuolelle helsinkiläisten kulutus, joka verrattuna suoriin päästöihin on vähän yli puolet.
– Se on aika iso osuus siitä, mitä helsinkiläiset faktisesti aiheuttava päästöjä. Totta kai meidän pitää huomioida epäsuorat päästöt. Lisätoimia tarvitaan.
Ruoan merkitys on iso
Kivelä itse on vegaani eli hän ei käytä mitään eläinperäisiä tuotteita. Ihmisen lautaselleen laittamalla ruoalla on merkitystä, hän sanoo.
– Se on iso osa ihmisen ympäristökuormitusta. Ruoan biodiversiteettivaikutus on merkittävä, ja se on maankäytössä oleellista, kuinka paljon maata käytetään pelto- saati rehuviljelyyn.
– Helsingin suorista ilmastopäästöistä maatalous ei tietenkään ole merkittävä osuus. Helsinkiläisten ruoankulutus on osa Helsingin ilmastotyötä. Karkeasti voi sanoa, että täysin kasvisperäinen ruoka on kaikkein ilmastoystävällisintä, Kivelä sanoo.
Helsingissä on käynnissä valmistelut kivihiilestä luopumiseksi. Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki päätöksen, jonka myötä kivihiilen käyttö Suomessa kielletään vuonna 2029.
– Se on iso ja vaikea kysymys. Helsingissä on ollut suht iso yhteisymmärrys siitä, että kivihiili halutaan korvata tavalla, joka ei siirry biomassan lisääntyvään käyttöön kuten puunpolttoon. Helsinki järjesti tästä ison kilpailun, jonka voittajat julkistettiin nyt keväällä.
– Lopputulos oli, ettei ole mitään yksittäistä taikaratkaisua. Tarvitsemme erilaisia toimia. Jos haluaa sanoa tosi yksinkertaisesti, käytännössä pitää siirtyä polttoon perustumattomiin ratkaisuihin. Kivihiilen ja biomassan poltosta pitää siirtyä maalämpöön, uusiutuviin energioihin, lämmön varastointi ovat keinoja, joilla kivihiili voidaan korjata.
Turpeen osalta Sipilän hallitus ei kivihiilen kaltaista päätöstä tehnyt. Turpeen osuus Suomen energiantuotannosta on alle kymmenen prosenttia, mutta se aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä.
Kivelä sanookin, että myös turpeen käyttö energiantuotannossa pitää lopettaa. Se on kuitenkin toisen haastattelun aihe. Pyörälenkki on ohi, ja on aika päästää Kivelä takaisin muiden töiden pariin.