Yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista tähtitieteilijöistä kutsuttu Harvard-professori Avi Loeb pitää todennäköisenä, että emme ole ainoa kehittynyt sivilisaatio maailmankaikkeudessa. Hän syyttää tiedeyhteisöä ennakkoluuloisuudesta, kun se uskoo, että me ihmiskunnassa olemme älyllisinä olioina erityislaatuisia ja uniikkeja.

Lokakuussa 2017 Havaijin yliopiston tutkija teki havainnon, joka sähköisti tähti- ja avaruustieteen kansainvälisen yhteisön. Havainto oli tähtienvälisestä avaruudesta aurinkokunnassamme vierailleesta taivaankappaleesta, josta ei osattu sanoa onko se asteroidi, komeetta vai jotain aivan muuta.

’Oumuamuaksi ristitty kappale herätti kummastusta etenkin siksi, että se soti fysiikan lakeja vastaan kiihdyttämällä vauhtiaan poistuessaan aurinkokunnastamme.

Harvardin yliopiston professori, arvostettu avaruustutkija Avi Loeb pitää havaintoa vastauksena ihmiskuntaa kautta historian askarruttaneeseen kysymykseen siitä onko elämää muullakin kuin maapallollamme. Hänen vastauksensa on: emme ole täällä yksin. Loeb pitää ’Oumuamuaa kehittyneen sivilisaation hylkäämänä tiedustelijana, avaruusaluksena, joka käytti liikkumiseen niin kutsuttua valopurjetta. Sen on suunnitellut, rakentanut ja lähettänyt matkaan maan ulkopuolinen äly. Tällainen Auringon valosta lisää liike-energiaa saava alus selittäisi Loebin mukaan kaikki ’Oumuamuan ominaisuudet.

Tänä vuonna ilmestyneessä Elämää avaruudessa -teoksessa Loeb käy läpi näkemyksensä todistusaineiston ja pohtii myös onko ihmissivilisaatio valmis hyväksymään seuraukset, jos elämä maapallolla ei olekaan ainutkertaista, jos emme olekaan edustamassa yksin älyllistä elämää maailmankaikkeudessa. Loeb kertoo kirjassa miten hän päätyi teoriaansa ja miksi hän pitää todennäköisenä, että emme ole ainoa kehittynyt sivilisaatio maailmankaikkeudessa.

ILMOITUS

Hänen käsityksensä ihmiskunnan valmiudesta ja kyvystä hylätä näkemys omasta ainutkertaisuudestaan ei ole korkealla tasolla.Tieteistarinoita tehdään ja niissä älyllistä elämää kyllä kuvataan, mutta tieteessä koko kysymystä kartellaan, ja tämän vuoksi ihmiset ovat ”valitettavan kehnosti valmistautuneita kohtaamaan vastinkappaleen avaruudesta”.

Outo vierailija herätti tiedemaailmassa monia spekulaatioita: voisiko se olla luonnollisen kappaleen sijasta vieraan sivilisaation rakentama luotain tai jopa avaruusalus. Tutkijoiden valtavirta on kuitenkin etsinyt ja esittänyt arkisempia ja noita luonnollisempia perusteluja – kuten vieraasta aurinkokunnasta peräisin oleva planeetan sirpale – vaikka eivät itsekään pystyneet löytämään selityksiä ’Oumuamuasta löytämilleen erityispiirteille (muun muassa poikkeava, sikarimainen muoto, nopeuden kiihtyminen selittämättömästi matkalla Aurinkoa kohti ja siitä poispäin). Näihin erityispiirteisiin taas Loeb perustaa näkemyksensä.

Avi Loeb on urallaan ollut mukana aurinkopurjetta hyödyntävissä avaruushankkeissa ja sanoo, että jos ihmiskunta pystyy keksimään aurinkopurjeen, niin siihen kykenevät todennäköisesti myös vieraat sivilisaatiot. Voimakkaiden laserien avulla valopurje veisi kevyen avaruusluotaimen murto-osaan valonnopeudesta.

”Mikseivät muutkin sivilisaatiot eivät kykenisi samaan – ja lähettäisi omia luotaimiaan avaruuteen”, kysyy Harvard-professori ja pitää tutkijakollegoitaan ennakkoluuloisina ja näkemyksiltään rajoittuneina. Tämä on hänestä syy siihen, ettei suhtauduta avoimesti näkemykseen muiden kuin omamme älyllisten sivilisaatioiden olemassaoloon maailmankaikkeudessa. Tämä on sitäkin ihmeellisempää, kun tiedeyhteisössä ei muun muassa Mars-löydösten vuoksi enää kiistellä siitä, onko avaruudessa elämää jossain muodossa.

Kannastaan täysin vakuuttunut Avi Loeb syyttää tiedeyhteisöä ennakkoluuloisuudesta, kun se uskoo siihen, että me älyllisinä olioina olemme erityislaatuisia ja uniikkeja.

Tieteen valtavirrasta poikkeavia ajatuksia kehittelevän Harvardin yliopiston astrofysiikan professorin ulostuloja on arvosteltu tiedeyhteisössä rankastikin. Saamistaan leimoista vastenmielisimmäksi hän on kokenut tiedelehdestä lukemansa enfant terrible (kauhukakara) -leiman.

Avi Loeb: Elämää avaruudessa –Miksi on todennäköistä ettemme ole yksin maailmankaikkeudessa. WSOY 2021. 234s.