Keskusjärjestön vuosikokous katsoo, että työkalut pitkäaikaistyöttömyyden hävittämiseen ovat olemassa ja että kansalaisten oikeus työhön tulee turvata työtakuulla.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli helmikuun lopussa yli 96 000 henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 33 000. Työttömien keskusjärjestö katsoo, että yhteiskunnallisena tavoitteena tulee olla, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei synny.
Vuosikokous toteaa, että jokaiselle työttömälle työnhakijalle tulee viimeistään vuoden jälkeen taata työpaikka. Työpaikan kustantaa valtio tai kunnat ja se voidaan järjestää yksityisellä, julkisella tai kolmannella sektorilla. Työkalut tähän ovat jo olemassa.
Yhteiskunnallisena tavoitteena tulee olla, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei synny.
Päteviä työttömiä työnhakijoita on paljon. Eri selvitysten mukaan Suomessa vallitsee yhä ennakkoasenteita muun muassa yli 55-vuotiaita, nuoria, osatyökykyisiä sekä maahanmuuttajataustaisia kohtaan. Yhteiskunnan kannalta asenteiden murtaminen on halvinta työllisyyspolitiikkaa, järjestön kannanotossa todetaan.
Työvoimareservi, josta tulee pitää huolta
Hallituksen kaavailemassa Pohjoismaisessa työvoimapalveluiden mallissa panostetaan lisävoimavarat työttömyyden alkupään haastatteluihin. Julkisen vallan ei keskusjärjestön mukaan tule kuitenkaan unohtaa pitkäaikaistyöttömien ja heidän perheidensä hätää. Työttömyys ja syrjäytyminen pitkittyessään aiheuttavat mielenterveysongelmia ja vaikeuttavat entisestään paluuta työelämään.
Koronaepidemian aikana on syntynyt uusia työttömien ryhmiä. Muun muassa esiintyvät taiteilijat ja kulttuuri- sekä tapahtuma-alalla työskentelevät ovat pudonneet tyhjän päälle. Myös aloittelevat yrittäjät sekä pien- ja yksinyrittäjät ovat vaikeuksissa. Työttömyysturvan ja palveluiden tulee ulottua tasapuolisesti kaikkiin työttömiin ja ammatinharjoittajiin, järjestö vaatii.
15.huhtikuuta pidetty vuosikokous pidettiin järjestön 30-vuotisjuhlan merkeissä. Järjestö perustettiin nimellä Työttömien Valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö – TVY ry marraskuussa vuonna 1991,juuri suuren laman kynnyksellä. Järjestön toiminta-ajatuksena oli edistää ja valvoa Suomen työttömien sosiaalisia etuja, järjestää tiedotusta ja koulutusta sekä edesauttaa työttömien työllistymistä.
Pitkäaikaistyöttömyys kasvanut rajusti
Vuonna 1991 työttömiä oli Suomessa 169 000 henkilöä, työttömyysaste oli 6,7 % ja työllisyysaste 70,0 %. Tästä luvut alkoivat synkentyä. Työttömyysaste oli vuonna 1992 jo 11,8 % ja työllisyysaste oli laskenut 64,7 %:iin.
Nyt koronapandemian aikaan työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 2021 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 220 000 ja työttömyysaste 8,1 prosenttia ja työllisyysaste 70,0 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut rajusti noin 30 % viime vuodesta.