Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Paikallisen sopimisen lisääminen teoriassa ei välttämättä lisää sopimista käytännössä, sanoo työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

Paikallisen sopimisen edistämistä on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä lähes kaksi vuotta. Kun tuloksia ei ole tullut, keskusta vaatii siitä poliittisia päätöksiä ensi viikon kehysriihessä.

Akava esitti tiistaina kompromissiratkaisua asiaan, jotta luottamus, yhteistyökyky ja vakaus työmarkkinoilla vahvistuvat.

Työmarkkinajohtaja Katarina Murron esittelemässä kompromississa on kaksi osaa.

Ensimmäinen on hallintoedustuksen soveltamisalarajan laskeminen nykyisestä 150:stä 50:een, mikä parantaisi merkittävästi tiedonkulkua ja vaikutusmahdollisuuksia myös pienemmissä yrityksissä.

– Muutos on mahdollista tehdä kolmikantaisessa valmistelussa olevan yhteistoimintalain uudistuksen yhteydessä, toteaa Murto.

ILMOITUS

Toiseksi Akava esittää, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia laajennetaan myös yleissitovaa työehtosopimusta noudattaviin järjestäytymättömiin yrityksiin vastaavalla tavalla kuin järjestäytyneissä yrityksissä.

– Samalla luottamusmiehen hyväksyntää ja tunnustamista pitää vahvistaa lainsäädännössä. Näiden muutosten vaikutuksia olisi mahdollista tarkastella esimerkiksi kahden vuoden kuluttua. Vaiheittaisella etenemisellä voidaan välttää sopimusjärjestelmän hallitsematon hajautuminen, mikä johtaisi todennäköisesti hankaliin työrauhahäiriöihin.

Murron mukaan paikallisen sopimisen isoimmat ongelmat liittyvät työpaikkatason neuvottelukulttuuriin, tiedonkulkuun ja osaamiseen.

– Paikallisen sopimisen lisääminen teoriassa ei välttämättä lisää sopimista käytännössä. Siksi onkin olennaista, että ensisijaisesti pyritään ratkaisemaan käytännön ongelmia.

Akava pitää tärkeänä, että paikallista sopimista edistetään jatkossakin työehtosopimusten puitteissa.