Lehtikuva/Roni Lehti

JHL:n tutkimus vahvistaa: Selvä enemmistö suomalaisista tahtoo, että julkiset palvelut pysyvät kunnilla tai valtiolla. Ulkoistamisessa nähdään suuria riskejä.

Miltei kolme neljästä suomalaisesta haluaa että kunta, alue tai valtio järjestää julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Ulkoistamisen arvioidaan nostavan palveluiden hintoja ja heikentävän laatua.

Suomalaiset ovat vakaasti sitä mieltä, että julkiset palvelut pitää maksaa verovaroilla ja niiden tuottajaksi sopii parhaiten julkinen sektori. Tiedot selviävät ammattiliitto JHL:n tilaamasta Julkisten palveluiden barometrista, johon vastasi yli 2 000 ihmistä.

Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että palvelut on kustannettava veroilla. Reilut 70 prosenttia pitää tärkeänä, että palvelut ovat kuntien tai alueiden tuottamia.

”Moni kunta hakee ulkoistuksista säästöjä, jotka eivät koskaan toteudu”.

Palveluiden ulkoistamisesta vastaajat arvioivat olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Enemmistö vastaajista, 56 prosenttia, arvelee, että ulkoistaminen nostaisi palveluiden hintoja. Noin kolmannes sanoo, että palveluiden laatu kärsisi.

Ulkoistusten säästöt eivät toteudu

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo, että päättäjien tulee ottaa suomalaisten mielipiteet tosissaan.

ILMOITUS

– Moni kunta hakee ulkoistuksista säästöjä, jotka eivät koskaan toteudu. Sen sijaan esimerkiksi yksityisessä vanhustenhoidossa tulee jatkuvasti esiin räikeitä puutteita, hän muistuttaa.

Suomalaiset ovat valmiita siihen, että ulkoistetut palvelut otetaan takaisin kunnan omaksi työksi, jos ne toimivat huonosti. Näin ajattelee 77 prosenttia JHL:n kyselyyn vastanneista.

Monet vastaajista ovat valmiita veronkorotuksiin, jos palveluiden tasosta jouduttaisiin muuten tinkimään. 27 prosenttia on sitä mieltä, että veroja pitää nostaa, jos kunta ei pysty ylläpitämään palvelutasoa. Vain 14 prosenttia tekisi leikkauksia talouden korjaamiseksi.

Barometrin mukaan murskaava enemmistö suomalaisista, 82 prosenttia, haluaa asua kunnassa, jossa on hyvät julkiset palvelut.

– Monet miettivät asuinpaikkaa, kun etätyöt yleistyvät. Toimivat palvelut houkuttelevat kuntiin uusia asukkaita. Kesäkuun kuntavaaleissa selviää, miten hyvin tulevat päättäjät ymmärtävät tämän, Niemi-Laine painottaa.

Kirjasto paras palvelu

Julkisille palveluille riittää kysyntää. Puolet vastaajista käyttää niitä vähintään kerran viikossa.

Ahkerimmin suomalaiset käyttivät kuntien terveyspalveluita. 79 prosenttia kertoi käyttäneensä niitä viimeisen kahden vuoden aikana. Kirjastossa oli käynyt kaksi kolmestaja miltei yhtä moni oli matkustanut joukkoliikenteen kyydissä.

Julkiset palvelut toimivat vastaajien mielestä hyvin. Eniten kehutaan kirjastoa, jota peräti 88 prosenttia vastaajista pitää erittäin tai melko hyvänä. Kiitosta keräävät myös erikoissairaanhoito (81 prosenttia pitää hyvänä), perusopetus (79 prosenttiaa) ja varhaiskasvatus (78 prosenttia).

Parannettavaa löytyy muun muassa vanhuspalveluista, joita pitää hyvänä vain 42 prosenttia.

– Alalla on huutava pula ammattitaitoisista työntekijöistä, mutta iso apu tilanteeseen saadaan kouluttamalla hoiva-avustajia. Vanhuspalveluiden hoitajamitoitus on askel oikeaan suuntaan, seuraavaksi pitää ratkoa kotihoidon ongelmat, Niemi-Laine tiivistää.

Kyselytutkimuksen toteutti JHL:n tilauksesta Kantar TNS Oy .