Änkyrävasemmistolainen, kaikuja Loistavan polun terrorin ajoista, maltillisista maolaisista reilusti vasemmalle menevä. Maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen kommentit Perun presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yllättäjän Pedro Castillon ympärillä käydystä keskustelusta hätkähdyttävät.
Castillo on saamassa ensimmäisellä kierroksella ehdokkaista eniten ääniä ja menossa toiselle kierrokselle. Vasemmiston ehdokkaista hän päihitti keskustavasemmistoa edustavan Veronika Mendozan. Lopulliset tulokset valmistuvat myöhemmin.
Teivainen kertoo KU:lle, että erityisesti Castillon vastustaja pyrkivät leimaamaan hänet vasemmistoterrorismin kannattajaksi ja änkyrävasemmistolaiseksi. Castillo puolestaan esiintyy ”oikean vasemmiston” edustajana, Teivainen luonnehtii.
”Miten maltillisempi vasemmisto suhtautuu kovan linjan Castilloon.”
Oikea vasemmisto tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että Castillon kannattajat leimasivat Verónika Mendozan kaupunkilaisten keskiluokkaisten vasemmistolaisten ehdokkaaksi. Castillo puolestaan esiintyi Andien vasemmiston ehdokkaana.
Castillon taustajoukoissa suhtaudutaan Teivaisen mukaan positiivisesti Venezuelan ex-presidentin Hugo Chávezin mukaan nimettyyn ”chavismoon”. Castillo onkin vaatinut esimerkiksi yhtiöiden kansallistamisia.
Eri asteen oikeistolaisia
tarjolla vastaehdokkaaksi
Presidentinvaalien toinen kierros tullaan näillä näkymin järjestämään kesäkuun alussa.
Castillon vastaehdokkaaksi sinne ovat vahvimmin tarjolla Hernando de Soto ja Keiko Fujimori. Keiko Fujimori on Perun ex-presidentti Alberto Fujimorin tytär. Alberto Fujimori toimi Perun presidenttinä vuosina 1990–2000. Hänen aikakaudellaan Perun armeija kovin ottein kukisti maolaisen Loistavan polun kapinan. Fujimori tuomittiin myöhemmin 2000-luvulla Perussa ihmisoikeusloukkauksista ja korruptiosta vankeuteen.
Hernando de Soto puolestaan toimi Alberto Fujimorin neuvonantajana. Vaikka Teivainen ei mielellään termiä käytä, de Sotoa voisi luonnehtia puhdasveriseksi uusliberalistiksi. Teivaisen mukaan de Soto on ajanut esimerkiksi köyhien niin sanotun epävirallisen omaisuuden virallistamista, jotta heistä tulisi omistajia eli suomeksi kansankapitalisteja.
Toiselle kierrokselle pääsystä kamppailee myös Teivaisen mukaan ”Perun Bolsonaroksi” toisinaan kutsuttu äärikonservatiivinen Rafael López Aliaga.
Yksi toisen kierroksen mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, miten maltillisempi vasemmisto suhtautuu kovan linjan Castilloon. Esimerkiksi feministinen vasemmisto vierastaa joltain näkökulmiltaan konservatiivista Castilloa, Teivainen sanoo.
Intiaanit hylkäsivät
vasemmiston ehdokkaan
Latinalaisessa Amerikassa käytiin viikonloppuna myös toiset vaalit, kun ecuadorilaiset äänestivät uudesta presidentistä. Vastakkain toisella kierroksella olivat pankkiiri Guillermo Lasso ja vasemmiston ehdokas Andres Arauz.
Vaikka Arauz oli ennakkosuosikki, nousi vaalien voittajaksi Lasso lopulta selkeällä erolla.
Teivaisen mukaan yksi Lasson voittoa selittävä tekijä on vasemmiston keskinäiset skismat. Intiaaniliikkeet ja feminismiä lähellä oleva vasemmisto suhtautuivat kriittisesti Arauziin. Riitely levisi Teivaisen mukaan lopulta Latinalaisen Amerikan vasemmistoon.
Seurauksena oli se, että intiaaniliikkeen tärkein järjestö kehotti lopulta kannattajiaan äänestämään vaaleissa tyhjää. Järjestön mukaan Arauz jätti intiaaniliikkeen huomioimatta.
– Tämä on todella merkittävä järjestö Ecuadorissa, Teivainen sanoo.
Feministit puolestaan pitivät häntä joiltain näkemyksiltään konservatiivina.
Arauz’n kannattajat yrittivät vakuuttaa muita vasemmistolaisia siirtymään yhden ehdokkaan taakse, mutta turhaan. Vasemmiston sisäiset riidat edesauttoivat sitä, että voittajaksi nousi siis oikeiston ehdokas.