”Työehtojen heikentäminen on erittäin harvoin yritysten etujen mukaista.”

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn mukaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat pääsääntöisesti hajaantuneet Euroopassa viime vuosikymmenten aikana. Neuvotteluiden taso on siirtynyt yhä lähemmäksi yritystasoa, mitä työnantajat tavoittelevat Suomessakin.

Tutkimusjohtaja Antti Kauhasen tänään julkaiseman raportin mukaan neuvottelujärjestelmän ja palkkojen välistä yhteyttä on tutkittu paljon ja lähestulkoon kaikki tutkimuksista päätyvät siihen, että hajautumisen ja palkkojen tason välillä on positiivinen yhteys.

Suomessa on edelleen pysytty liittotason koordinoidussa sopimisessa, toimintaympäristön muutoksista huolimatta. Kauhasen mukaan hajautuminen ja koordinaatio eivät ole toistensa vastakohtia. Koordinoidusti hajautetuissa järjestelmissä – kuten Tanskassa ja Japanissa – neuvotteluosapuolet koordinoivat palkankorotuksia ottaen huomioon myös korotusten makrotaloudelliset vaikutukset.

Raportin mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon.

Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun.

ILMOITUS

Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa Kauhasen mukaan useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta.

Sopeutuminen tapahtuu työllisyyden kautta

Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.

Raportissa tarkastellaan työehtosopimusneuvottelujärjestelmiä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa taloustieteellisen kirjallisuuden valossa.

– Tutkimukset eivät tue väitettä, että hajaantunut neuvottelujärjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin. Tutkimukset osoittavat selvästi, että Suomessa palkat ovat kansainvälisesti vertaillen jäykkiä, ja sopeutuminen taloutta kohtaaviin shokkeihin tapahtuu enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Työmarkkinaosapuolten näkemykset olisivat kuitenkin suotuisia nykyistä suuremmalle palkkasopeutumiselle, Kauhanen sanoo.

Suomessa korkea luottamus

Hänen mukaansa neuvottelujärjestelmän ja palkkojen välistä yhteyttä on tutkittu paljon ja lähestulkoon kaikki tutkimuksista päätyvät siihen, että hajautumisen ja palkkojen tason välillä on positiivinen yhteys. Ainostaan Saksasta on näyttöä siitä, että ansiokehitys on ollut hitaampaa yrityksen siirtyessä kokonaan työehtosopimusten ulkopuolelle.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että työehtojen heikentäminen on erittäin harvoin yritysten etujen mukaista.

– Tulosten perusteella voidaan todeta, että organisoidusti hajautettu ja koordinoitu järjestelmä on yhteydessä hyvään työllisyyden tasoon tarjoten samalla joustavuutta yritystasolla. Suomessa on eurooppalaisessa vertailussa korkea luottamus, koetaan vähän ristiriitoja johdon ja työntekijöiden välillä, työntekijöillä on paljon osallistumismahdollisuuksia työpaikoilla ja sosiaalinen vuoropuhelu on kehittynyttä. Nämä tekijät tukisivat neuvottelujärjestelmän hajautumista Suomessakin, Kauhanen toteaa.