Kuten Suezin kanavaan juuttuneen Ever Given -konttialuksen tapaus osoitti, globalisoituneessa maailmassa kuljetusketjut voivat olla yhdestä laivasta kiinni.
Vastaavalla tavalla Myanmarin helmikuinen vallankaappaus saattaa vaikuttaa lukuisissa laitteissa tarvittavien harvinaisten maametallien kauppaan.
Harvinaiset maametallit on seitsemäntoista alkuaineen ryhmä, jota ilman moderni teollisuus ei tulisi toimeen. Niitä tarvitaan esimerkiksi magneeteissa, kännyköissä, sähköautoissa, tietokoneiden osissa, tuulivoimaloiden generaattoreissa, teollisuusroboteissa, katalysaattoreissa, ladattavissa paristoissa ja suprajohteissa, samoin sellaisissa strategisissa tuotteissa kuin hävittäjälentokoneet tai avaruustekniikka.
Kiina kontrolloi ylivoimaisesti suurinta osaa harvinaisista maametalleista.
Kiina jalostaa teollisuudessa käytettävään muotoon noin 70 prosenttia koko maailman harvinaisista maametalleista. Kiinan jalostamista maametalleista puolet on alun perin lähtöisin Myanmarissa sijaitsevista kaivoksista, puolet Kiinan omista kaivoksista.
Kiinalla riittäisi harvinaisten maametallien varantoja vielä omastakin takaa, mutta vuodesta 2015 lähtien se on siirtänyt hankintaa yhä enemmän Myanmariin. Yhtenä syynä ovat maametallien kaivamisen suuret ympäristövaikutukset.
Myanmarista tuodut maametallit jalostetaan Kiinassa. Osa näin saaduista jalosteista käytetään Kiinan omissa tehtaissa, osa lähtee maailmalle.
Kachinin kaivokset
Myanmarissa helmikuun 1. päivänä tehty sotilaskaappaus ja sitä seuranneet veriset väkivaltaisuudet ovat aiheuttaneet levottomuutta harvinaisten maametallien markkinoilla.
Kiinalaiset yhtiöt ovat maaliskuun puolivälistä lähtien ilmoittaneet ongelmista maametallien tuonnissa Myanmarista.
Myanmarin maametalleja tuottavat kaivokset sijaitsevat etupäässä pohjoisimmassa osavaltiossa Kachinissa, joka pohjoisessa ja idässä rajoittuu Kiinaan.
Kachinissa on vuosikymmenien ajan käyty kapinaa Myanmarin keskusvaltaa vastaan, joskin siinä on välillä ollut tulitaukoja. Tilanne on sikäli monimutkainen, että niin Myanmarin korkeat sotilasjohtajat – jotka harjoittavat laajaa liiketoimintaa – kuin kapinaliikkeidenkin johtajat tekevät rahaa maametallien kaivamisella.
Kachinilaisille jää heidän luonnonrikkauksiensa kaivamisesta ympäristövahingot ja surkeat työolot.
Vaikutus maailmalle
Lyhyellä aikavälillä Myanmarin tapahtumat voivat nostaa harvinaisten maametallien maailmanmarkkinahintoja. Pitkällä aikavälillä Myanmariin liittyvä epävarmuus lisännee osaltaan kiinnostusta Kiinan kanssa kilpailevan tuotannon käynnistämiseen.
Suurin osa harvinaisista maametalleista ei nimestään huolimatta ole tavattoman harvinaisia. Hyödyntämättömiä varantoja on useissa maissa, ja lisää etsitään muun muassa Australiassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa, Intiassa, Kanadassa, Tansaniassa ja Yhdysvalloissa.
Kiina valtasi halvoilla hinnoillaan 1990-luvulla johtoaseman maametallien tuotannossa, minkä vuoksi tuotanto muualla tuli usein kannattamattomaksi.
Tilanne muuttui jo ennen Myanmarin kaappausta. Yhdysvaltain ja Kiinan välien jatkuvasti kiristyessä länsimaissa on kasvanut halu vähentää riippuvuutta Kiinan tuotannosta strategisesti näin tärkeiden raaka-aineiden suhteen.
Talousviestimet Bloomberg ja Money Week raportoivat maaliskuussa, että Kiina puolestaan saattaa vastavetona rajoittaa maametallien jalostusteknologian vientiä maasta.
Grönlannin kaivos
Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen arvion mukaan 56 000 asukkaan Grönlannissa on maailman suurimmat vielä hyödyntämättömät harvinaisten maametallien varat. Vaikka Donald Trumpin kahden vuoden takaiset puheet Grönlannin ostamisesta kuulostivat vitsiltä, ne eivät siis syntyneet tyhjästä.
Kuannersuitin (Kvanefjeldin) malmio löydettiin 1950-luvulla. Aluksi siitä oltiin kiinnostuneita uraanin vuoksi. Kun Tanska vuonna 1963 päätti, ettei se ota käyttöön ydinvoimaa, tutkimustyö alueella lopetettiin.
Vuonna 2007 australialainen Greenland Minerals hankki alueen kaivosoikeudet. Kolme vuotta myöhemmin Grönlannin hallitus lievensi kaivostoiminnalle asetettuja rajoituksia, ja 2015 yhtiö pyysi lupaa avolouhoksen perustamiseksi alueelle.
Kiista kaivoksesta oli pääroolissa Grönlannin tiistaina pidetyissä vaaleissa. Ennenaikaiset vaalit olivat seurausta kriisistä sosialidemokraattisessa Siumut-puolueessa.
Pääministeri Kim Kielsen menetti marraskuussa Siumutin puheenjohtajuuden kansanedustaja Erik Jensenille. Kielsen kuitenkin kieltäytyi eroamasta pääministerin paikalta. Siumut on taloussyistä kannattanut kaivoksen avaamista, mutta Jensen ryhtyi sen vastustajaksi. Kaivoksella on ympäristösyistä paljon vastustusta Grönlannissa.
Lopulta globalisaatio kietoo asiat yhteen niin, että vuodesta 2016 lähtien Greenland Mineralsin suurin yksittäinen osakkeenomistaja on kiinalainen Shenghe Resources Holding 11 prosentin omistusosuudella.