Yli miljoonaa suomalaista on kysytty ehdokkaaksi kesäkuussa käytävissä tai aiemmissa kuntavaaleissa. Vuoden 2021 kuntavaaleihin on kysytty joka kymmenettä kyselyvastaajaa. Neljä prosenttia vastaajista kertoo asettuvansa ehdolle näissä vaaleissa. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaiskyselystä.
Miehiä (29 prosenttia) on kysytty ehdokkaaksi naisia (21 prosenttia) useammin. Ehdolle olisi lähdössä miehistä viisi prosenttia, naisista kolme.
Yli 60-vuotiaita pyydetään ehdolle
Kaksi kolmesta vasemmistoliiton kysymästä kannattajasta lähtee ehdolle.
Iältään ehdokkaaksi pyydetyt ovat tyypillisimmin yli 60-vuotias (32 prosenttia). Tulevan kesän vaaleihin heistä pyydettiin lähes joka kymmenettä. Aiemmin heitä on ollutkin merkittävästi ehdolla – 14 prosenttia –, mutta nyt kiinnostus ehdokkuuteen on hyvin vähäistä: Vain yksi prosentti asettuu ehdokkaaksi.
Ehdokkaaksi kysyminen on ollut hieman harvinaisempaa 41–50-vuotiaissa kuin tätä nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa. Kyselyn perusteella 31–40-vuotiaana ollaan innokkaimmin lähdössä ehdolle tulevissa vaaleissa. Jopa kahdeksan prosenttia lähtee ehdolle.
Työttömät eivät kiinnosta
Ammattiryhmittäin tarkastellen yrittäjiä on kosiskeltu ehdokkaiksi useimmin niin näihin kuntavaaleihin (15 prosenttia) kuin aikaisempiinkin (22 prosenttia). Yrittäjistä runsas joka kymmenes on ollut ehdolla aiemmissa vaaleissa ja vastaava osuus aikoo asettua ehdolle nytkin. Myös johtavassa asemassa olevia ja ylempiä toimihenkilöitä sekä eläkeläisiä on kysytty ehdolle muita ryhmiä useammin. Johtavassa asemassa olevista on nytkin lähes joka kymmenes on lähdössä ehdolle.
Työttömiä on kysytty ehdokkaaksi aiempiin vaaleihin harvoin ja tuoreen kyselyn perusteella näissä vaaleissa tuskin lainkaan. Työntekijöistä kaksi prosenttia ja opiskelijoista neljä prosenttia on lähdössä ehdolle. Koulutustaustoissa ei kuitenkaan ole erityisiä eroja ehdokkaaksi kysyttäessä eikä lähdettäessä.
Todennäköisyys ehdokkaaksi kysymiselle kasvaa henkilön tulojen lisääntyessä. Yli 85 000 euroa vuodessa tienaavia on kysytty ehdokkaaksi aiemmissa vaaleissa kolme ja puoli kertaa useammin kuin alle 20 000 euroa tienaavia. Prosentteina luvut ovat 25 ja 7.
Suurituloiset eli yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevat ovat myös tätä vähemmän tienaavia innokkaampia asettumaan ehdolle.
Maaseudulla helpompaa
Kuntatyypillä ja -koolla on selvä yhteys siihen, kuinka innokkaasti ehdokkaaksi kysellään. Pääkaupunkiseudulla ehdolle on näihin ja aiempiin kuntavaaleihin kysytty joka kuudetta täysi-ikäistä (17 prosenttia). Maaseutukunnissa pyyntö on esitetty kahdelle viidestä (42 prosenttia). Taajaan asutuissa kunnissa ehdolle on kysytty lähes joka kolmatta ja kaupunkimaisissa kunnissa joka viidettä vastaajaa.
Ehdolle lähtevien osalta erot eri kuntatyyppien osalta hieman tasaantuvat, mutta maaseutumaisissa kunnissa ehdolle asettuvien määrä (14 prosenttia) on seitsenkertainen verrattuna pääkaupunkiseudulla ja taajaan asutuissa kunnissa asuviin. Kaupunkimaisissa kunnissa ehdolle lähtee kolme prosenttia. Kuntatyypin mukaiset erot selittävät sitä, miksi kuntavaalien äänestysaktiivisuus on suhteellisesti korkeinta maaseutumaisissa kunnissa.
Vasemmisto kysyy vain joka viidettä kannattajaa
Keskustan kannattajista 44 prosenttia on kysytty ehdokkaaksi näissä tai aiemmissa kuntavaaleissa. SDP:n, kokoomuksen ja Vihreiden kannattajista ehdokkaaksi on kysytty noin joka kolmatta, Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajista noin joka viidettä.
Myös ehdokkaaksi asettuminen on ollut yleisintä keskustan ja SDP:n kannattajissa, mikä liittyy paitsi keskustaa kannattavien asumiseen maaseutumaisissa kunnissa myös näiden puolueiden kannattajien korkeaan keski-ikään. Keskustan kannattajista lähes joka viides on ollut ehdolla aiemmin ja joka kymmenes on ehdolla näissä kuntavaaleissa.
SDP:n kannattajistakin 17 prosenttia on ollut aiemmin ehdolla, joskin näissä vaaleissa puolueen kannattajista ehdolle aikoo asettua vain kaksi prosenttia. Harvinaisinta ehdolle asettuminen on perussuomalaisten kannattajissa, joista aiemmissa vaaleissa ehdolla on ollut kuusi prosenttia ja näissä vaaleissa kaksi prosenttia.
Vihreiden kannattajista lähes jokainen kysytty sanoo myös lähtevänsä ehdolle. Keskustan ehdolle kysytyistä kannattajista ehdolle olisi lähdössä neljä viidestä, vasemmistoliiton kaksi kolmesta, perussuomalaisten lähes joka kolmas, SDP:n ja kokoomuksen joka viides.
Tutkimusaineiston keruun toteutti Kantar TNS Oy ja se on koottu Gallup Kanavalla 2.–6. maaliskuuta. Haastatteluja tehtiin 1 050. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.