Lehtikuva/Markku Ulander

Hallituksen tavoite on, että myös ammatillisen koulutuksen kautta on oltava hyvät tosiasialliset mahdollisuudet edetä korkeakoulutukseen.

Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon . Siinä linjataan koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila kohti 2040-lukua sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset.

Hallitus asettaa koulutuspoliittisessa selonteossa tavoitteeksi, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja esitetään lisättäväksi.

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän tulisi kolminkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia tulisi työllistyä Suomeen, tavoittelee hallitus.

– Suomen menestys on perustunut pyrkimykseen taata jokaiselle tasa-arvoiset mahdollisuudet hankkia elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Koulutuksen tasa-arvo on valttikortti, jota meillä ei ole varaa menettää. Koulutuspoliittisen selonteon toimenpiteillä haluamme varmistaa, että koulutusjärjestelmämme mahdollistaa jatkossakin jokaisen ihmisen oikeuden oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Vain siten menestymme myös jatkossa, sanoi selontekoa esitellyt opetusministeri Jussi Saramo.

Jokaiselle vähintään toisen asteen tutkinto

Saramon mukaan koulutusjärjestelmän on tulevina vuosina pystyttävä vastaamaan useisiin samanaikaisiin haasteisiin. Elämässä ja työelämässä tarvitaan jatkossa aiempaa korkeampaa ja erikoistuneempaa osaamista.

ILMOITUS

– Ikäluokkien pieneneminen herättää kysymyksen siitä, miten koulutuksen korkea taso ja yhdenvertaisuus taataan läpi Suomen. Suomi pärjää tulevaisuudessa ainoastaan mikäli onnistumme varmistamaan, että yhä useammalla on mahdollista hankkia yhä korkeampaa osaamista ja päivittää osaamistaan läpi koko työuran.

Käytännössä hallitus asettaa tavoitteeksi, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja että vähintään puolet jokaisesta ikäluokasta saavuttaa korkea-asteen tutkinnon.

Saramo kertoi, että selonteolla tavoitellaan yli vaalikausien ulottuvaa sitoutumista koulutusinvestointeihin kohti vuotta 2040. Koulutuksen rahoitusta esitetään vahvistettavaksi ja ikäluokkien pienenemisestä säästyvä raha tulisi ohjata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen, hallitus linjaa.

Paineita rahoitukselle ja lainsäädännölle

Saramo sanoi Suomen koulutusjärjestelmän olevan yksi maailman parhaista. Jotta se on sitä myös jatkossa, kehittämistä on jatkettava.

– Tulevina vuosina haasteita asettaa esimerkiksi ikäluokkien pieneneminen ja alueiden eriytyminen, koulutuksellisen tasa-arvon heikkeneminen, varhaiskasvatuksen alhainen osallistumisaste sekä oppimistulosten eriytyminen esimerkiksi perhetaustan perusteella.

Nämä tekijät aiheuttavat Saramon mukaan niin suuria paineita lainsäädännölle ja rahoitukselle, että tarvitaan laajoja uudistuksia. Selonteossa esitetäänkin laisäädännön ja rahoituksen kokonaisuudistusta, jolla turvataan koulutukselle vahva ja tasa-arvoinen pohja koko maassa.

Rahoitusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyy tarveperusteinen rahoitus eli niin sanottu positiivinen erityiskohtelun rahoitus.

Koulutuspoliittinen selonteko asettaa tavoitteeksi myös varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen maksuttomuuden.

Yleis- ja ammattisivistyksen raja hälvenee

Yleissivistystä ja ammattisivistystä ei aseteta vastakkain vaan niiden rajat hälvenevät.

– Vahva tavoitteemme on, että myös ammatillisen koulutuksen kautta on oltava hyvät tosiasialliset mahdollisuudet edetä korkeakoulutukseen, sanoi Saramo.

Ammatillisessa koulutuksessa yleissivistystä ja perustaitoja vahvistetaan ammattiosaamisen hankkimista heikentämättä. Näin varmistetaan opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työuran aikaiseen osaamisen päivittämiseen.

Myös ammatilliseen koulutukseen kehitetään soveltuva myönteisen erityiskohtelun malli.

Selonteossa linjataan lisäksi myös muun muassa vapaan sivistystyön, jatkuvan oppimisen, opintotuen, ruotsinkielisen koulutuksen, maahanmuuttajataustaisten koulutuksen, vammaisten ihmisten oppimisen sekä saamenkielisen koulutuksen kehittämistarpeita.

Kestotilauksen ensimmäinen vuosi 142eur

Tarjous uusille kestotilaajille!

Kestotilauksen ensimmäinen vuosi nyt vain 142€ – säästä 20 euroa.
Voit maksaa tilauksesi 3, 6 tai 12 kuukauden erissä. Kestotilaajana saat lukuoikeuden myös digilehteen.
Tarjous uusille kestotilaajille on voimassa 18.4. saakka.

Tilaa tästä!