Pinja Nikki

Hyvä Helsinki kuuluu jokaiselle meistä

Kuntapolitiikan päätöksillä on poistettava osattomuutta ja yhteiskunnallisia eroja sekä vahvistettava sukupuolten tasa-arvoa ja sortavien rakenteiden purkamista.

Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on Helsingin voimavara.

Vammaisten ja muiden erityisryhmien palveluiden saavutettavuus on turvattava ja niitä on parannettava esimerkiksi tarjoamalla liikuntarajoitteisille maksuton joukkoliikenne.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi harrastustakuuta on toteutettava täysmääräisesti.

Kiusaaminen, vihapuhe ja rasismi on jyrkästi tuomittava. Kaiken päätöksenteon on perustuttava ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen periaatteisiin.

(Helsingin vasemmistoliiton kuntavaalikärjet, kärki 7)

Opiskelija Titta Hiltusen mielestä politiikan lähtökohtana on oltava, että se hyödyttää kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Valtiotieteiden maisteriopiskelija ja vasemmistoliiton sosiaali- ja terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Titta Hiltunen on kuntavaaliehdokkaana Helsingissä. Hänelle Helsingin vasemmistoliiton teesi ”Hyvä Helsinki kuuluu kaikille” kuvaa vasemmistolaisen politiikan ydintä.

– Se kuvaa sitä, ettei kaupunkia ja sen palveluita tule tehdä ja suunnitella vain hyvinvoiville keskiluokkaisille toimihenkilöille, vaan niiden pitää palvella myös erityisesti julkisia palveluja tarvitsevia. Helsingin päätöksenteossa on huomioitava erityisesti heidät, joilla ei ole rahaa, jaksamista tai jotka ovat muuten marginalisoituja. Samaan aikaan ei tule antaa tilaa vihamielisyydelle.

Hiltuselle Helsingin vahvuus on sen moninaiset ihmiset. Jokaiselle tulee hänen mukaansa olla aidosti mahdollista osallistua yhteiskuntaan.

– Syrjivät rakenteet eivät kuitenkaan purkaudu itsestään, vaan se vaatii aktiivista työtä. Tarvitsemmekin feminististä otetta päätöksentekoon.

– Sen lisäksi kaupunkilaisilla tulee olla konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia myös vaalien välillä. Osallistava budjetointi on vikoineenkin hyvä alku. Haluaisin myös lisätä osallisuutta esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, sanoo Hiltunen.

Moni jää vaille tukea

Hiltusen mielestä politiikan lähtökohtana on oltava, että se hyödyttää kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. On mietittävä, miten politiikka auttaa asunnottomia, mielenterveyskuntoutujia, luontoa, epätyypillisissä työsuhteissa olevia, vammaisia, päihderiippuvaisia ja kaikkia heitä, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta taistella oikeuksistaan.

– Helsingin päätöksenteossa korostuu liikaa hyväosaisten asema, mistä kertovat muun muassa veronalennukset. Samalla palveluiden taso on liian heikko ja moni jää ilman tarvitsemaansa tukea.

– Ajatus, että hyvä Helsinki kuuluu jokaiselle meistä, kiteyttää hyvin sen, mistä modernissa vasemmistossa on kysymys: yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja ympäristön kantokykyä kunnioittavasta politiikasta, sanoo Hiltunen.

Hyvä Helsinki kuuluu jokaiselle meistä

Kuntapolitiikan päätöksillä on poistettava osattomuutta ja yhteiskunnallisia eroja sekä vahvistettava sukupuolten tasa-arvoa ja sortavien rakenteiden purkamista.

Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on Helsingin voimavara.

Vammaisten ja muiden erityisryhmien palveluiden saavutettavuus on turvattava ja niitä on parannettava esimerkiksi tarjoamalla liikuntarajoitteisille maksuton joukkoliikenne.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi harrastustakuuta on toteutettava täysmääräisesti.

Kiusaaminen, vihapuhe ja rasismi on jyrkästi tuomittava. Kaiken päätöksenteon on perustuttava ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen periaatteisiin.

(Helsingin vasemmistoliiton kuntavaalikärjet, kärki 7)