Lehtikuva/Roni Rekomaa

Nyt ollaan huolissaan oppilaitoksista ja opiskelijoista.

Joukko opetusalan järjestöjä vaatii, että opiskelijoiden ja oppimisen tarpeet on nostettava keskiöön hallituksen kehysriihen linjauksissa. Järjestöt ovat huolissaan etäopetuksen aiheuttamista ongelmista.

– Samalla on varmistettava, että ammattikorkeakouluilla on ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitus opiskelijoiden hyvinvoinnista ja laajenevista opiskelijamääristä huolehtimiseen, esittävät ammattikorkeakouluja sekä niiden henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat Arene, OAJ, SAMOK ja Sivista.

Koronan pitkä varjo

Nuorten seisottaminen korkeakoulujen odotushuoneessa ei ole kenenkään etu.

Järjestöt muistuttavat siitä, että suomalaiset ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset ovat onnistuneet järjestämään etäopetusta poikkeusoloissa, mutta korona-aika uhkaa jättää pitkän varjon nuoriin.

Seurauksena on se, että pitkittynyt etäopetusaika ja yksinäisyys ovat heikentäneet lukuisten nuorten hyvinvointia ja aiheuttaneet oireilua, millä voi olla pitkäaikaiset vaikutukset.

Poikkeusolojen vaikutuksia nuorten osaamiseen ei vielä kyetä arvioimaan.

ILMOITUS

– Kulunut vuosi on ollut koko ammattikorkeakouluyhteisölle raskas, ja kaikki ovat joutuneet joustamaan ja venymään epämukavuusalueelle aina opiskelijoista opetushenkilöstöön. Matalan kynnyksen tukeen tarvitaan resursseja nopealla aikataululla, jotta tilanne saadaan katkaistua ennen kuin on liian myöhäistä, muistuttaa puheenjohtaja Oona Löytänen Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKista.

Hakijasuma purettava

Työelämän muutokseen ja Suomen osaajapulan vastaamiseksi on tavoitteiksi asetettu korkeakoulutettujen määrän lisääminen ja työelämässä olevien koulutusmahdollisuuksien parantaminen.

Järjestöt muistuttavat, että kevään 2020 yhteishaussa jäi valitsematta yli 60 000 ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakenutta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on pitkäjänteistä työ- ja elinkeinopolitiikkaa.

– Aloituspaikkojen lisääminen hakijasuman purkamiseksi on tehtävä tavalla, joka ei vähennä ammattikorkeakoulujen opiskelijakohtaista rahoitusta, linjaa toiminnanjohtaja Petri Lempinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta

Järjestöt toteavat lisäksi, että Suomi on kroonisessa osaajapulassa, mikä edellyttää kaikkien suomalaisten osaamisen hyödyntämistä. Koulutus- ja osaamistason nostamiseen ammattikorkeakoulut tarvitsevat pitkäjänteisen ja ennakoitavan rahoituksen, joka mahdollistaa laajentuvista tehtävistä selviämisen.

– Nuorten seisottaminen korkeakoulujen odotushuoneessa ei ole kenenkään etu. Opiskelemaan pääsyn nopeuttamisesta hyötyisivät kaikki, Oona Löytänen SAMOKista toteaa.

Opiskelijahuoltoa vahvistettava

Viime viikolla OAJ sivusi asiaa yhdessä Koulukuraattorit ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Psykologiliiton kanssa. Tuolloin järjestöt ottivat kantaa siihen, että koronakriisi ja poikkeusolojen vaikuttavat jokaiseen lapseen, nuoreen ja perheeseen.

– Opiskeluhuollon rooli tässä työssä on merkittävä. Koronakriisin myötä koulujen opiskelijahuoltoa on vahvistettava, ei ajettava sitä hallinnollisiin muutoksiin, ne arvioivat.

Järjestöt vaativat, että hallituksen esitys opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtämisestä hyvinvointialueille on peruttava.

– Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kouluissa ja oppilaitoksissa on toimiva opiskeluhuolto. Opiskeluhuollon resurssit pitää laittaa viipymättä kuntoon varmistamalla, että opiskeluhuollon työntekijöitä on riittävästi. Riittävät resurssit parantaisivat palveluiden oikea-aikaista saatavuutta ja mahdollistaisi aidosti oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteen toteutumisen. Opiskeluhuoltoon tarvitaan sitovat mitoitukset kuraattoreille, psykologeille ja opettajille.