Lehtikuva/Armend Nimani

Uudet voimat pääministerinä, presidenttinä ja enemmistönä parlamentissa lupaavat ulospääsyä yhteiskunnan voimavaroja syövästä korruptiosta ja rosvouksesta, joka on rakentunut Kosovon sodassa kannuksensa hankkineiden sotilaskomentajien ja talouden oligarkkien ympärille.

Vjosa Osmanin valinta sunnuntaina Kosovon presidentiksi täydensi Albin Kurtin johtaman vasemmistolaisen Vetevendosjen (itsemäärääminen) heinäkuun vaaleille asettaman tavoitteen saada korruptiota ja suosikkijärjestelmää vastustavat sekä avointa ja tehokasta hallintoa ajavat voimat maan johtoon.

Presidentin asema on pitkälti edustuksellinen, mutta presidentillä on johtava rooli ulkopolitiikassa. Hän on asevoimien ylipäällikkö, ja hänellä on henkilökohtaiseen arvovaltaansa nojaten mahdollisuus tuntuvastikin vaikuttaa yhteiskunnassa.

Oppositio jarrutti Osmanin valintaa boikotoimalla parlamentin istuntoja, sillä päätöksen laillisuuden edellytyksenä on, että kaksi kolmannesta kansanedustajista – 80 yhteensä 120:stä – on paikalla. Kolmannella kierroksella Osmani sai 71 ääntä, ja kun salissa oli riittävästi edustajia, tuli valituksi. Muussa tapauksessa uudet parlamenttivaalit olisi pitänyt järjestää 45 vuorokauden sisällä.

Maaliskuun lopulla Kurtin johtama hallitus selvisi parlamentin luottamusäänestyksestä ja aloitti toimintansa. Hallituksen tukena on Kurtin oman puolueen VV:n 58 edustajan lisäksi kymmenen kansallisten vähemmistöjen – bosniakkien, turkkilaisten ja romanien – edustajaa. Serbilistalta valitut kymmenen edustajaa ovat yhdessä kolmen puolueen kanssa oppositiossa.

Edellisen parlamentin puhemiehenä toiminut Vjosa Osmani hoiti tilapäisesti presidentin tehtävää marraskuusta lähtien. Silloinen presidentti, entinen sissikomentaja, Hashim Thaçi joutui eroamaan tultuaan haastetuksi Haagissa toimivaan erityistuomioistuimeen epäiltynä sotarikoksista Kosovon sodan aikana vuosina 1998-1999.

ILMOITUS

Korruptio syvällä yhteiskunnan rakenteissa

Muutosta yhteiskunnassa ennakoi myös naisten aikaisempaa suurempi osuus keskeisissä tehtävissä. Vjosa Osmani on järjestyksessä toinen nainen maan presidenttinä.

Hallitukseen nimettiin seitsemän naista. Ulkoministerinä toimii Donika Gërvalla-Schwartz, oikeusministerinä Albulena Haxhiu ja talousministerinä Artane Rizvanolli.

Myös serbit ovat edustettuna hallituksessa, vaikka serbilistalta valitut parlamentaarikot ovat oppositiossa, sillä kuntaministerinä on serbi Goran Rakiç.

Osmani on toiminut rikosoikeuden professorina ja ansioitunut korruption ja talousrikollisuuden vastaisessa taistelussa.

Gërvalla-Schwartz sanoi itävaltalaiselle Standard-lehdelle uuden aikakauden merkitsevän ”ei vähempää kuin että saavutamme taistelemalla riippumattomuuden toisen kerran”. Tällä kertaa se koskee riippumattomuutta rikollisista ja korruptoituneista rakenteista, jotka ovat pitkään pitäneet maata panttivankina. Gërvalla-Schwartzin mukaan rikolliset rakenteet syntyivät heti Kosovon sodan jälkeen, ja maata on pidetty kontrollissa väkivallalla ja myös murhilla.

”Nyt odotamme, että kansainväliset ystävämme eivät enää keimaile rikollisen rakenteiden kanssa, vaan tosiasiallisesti ja aktiivisesti tukevat oikeusvaltiota”, Gërvalla-Schwartz sanoi.

Vjosa Osmani ja Donika Gërvalla-Schwartz olivat aikaisemmin näkyvissä asemissa keskustaoikeistolaisessa Demokraattisessa liitossa (LDK), Osmani puolueen varapuheenjohtajana. He eivät hyväksyneet sitä, että edelliseen Albin Kurtin johtamaan hallitukseen kuulunut LDK hajotti hallituksen kesällä 2020 Hashim Thaçin ja Donald Trumpin erikoislähettilään Richard Grenellin kätilöimän operaation tuloksena.