Ympäri Eurooppaa kuultiin helpotuksen huokauksia, kun Donald Trumpin aikakausi Yhdysvaltain johdossa päättyi ja Joe Biden nousi maan uudeksi presidentiksi viime syksyn vaaleissa.
Biden lupasi palauttaa maan kansainväliseen yhteistyöhön Trumpin ”Amerikka ensin”-uhon jälkeen. Yhdysvallat on ehtinytkin jo palata Maailman terveysjärjestöön ja Pariisin ilmastosopimukseen.
Myös suurvaltasuhteissa nähtiin pieni toivon pilkahdus helmikuussa, kun Yhdysvallat ja Venäjä jatkoivat viidellä vuodella uutta Start-sopimusta, joka rajaa maiden strategisten ydinaseiden määrää. Mikäli Start olisi rauennut, Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä ei olisi ollut enää yhtään ydinaseita rajoittavaa sopimusta.
Joe Biden kutsui Venäjän presidenttiä tappajaksi, joka saa vielä maksaa teoistaan.
Tästä huolimatta maiden suhteet ovat vajonneet huonommiksi kuin koskaan kylmän sodan jälkeen.
Biden on Neuvostoliiton lopun jälkeen ensimmäinen Yhdysvaltojen ensimmäinen presidentti, joka ei ole luvannut parantaa maansa välejä Venäjään. Päinvastoin, hän kutsui Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia tappajaksi, joka saa vielä maksaa teoistaan.
Teoilla Biden viittasi Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön tuoreeseen raporttiin, jonka mukaan Venäjä olisi yrittänyt vaikuttaa syksyn 2020 presidentinvaaleihin.
Myöskään Moskovassa ei odoteta mitään parempaa. Maa kutsui välittömästi Bidenin kohulausuntojen jälkeen Washingtonin-suurlähettiläänsä Anatoli Antonovin kotiin ”konsultointeja varten”.
Amerikka palaa
johtamaan
Presidentti Biden paalutti ulkopolitiikkaansa helmikuun loppupuolella puheessaan vuotuisessa Münchenin turvallisuuskokouksessa.
– Lähetän selvän viestin maailmalle. Amerikka on palannut.
Bidenin mukaan Yhdysvallat aikoo ansaita jälleen johtajan paikkansa sotilasliitto Natossa. Biden katsoo, että presidentti Putin yrittää heikentää Natoa.
– Kremlille on niin paljon helpompaa kiusata ja uhkailla yksittäisiä valtioita kuin neuvotella vahvan ja läheisesti liittoutuneen transatlanttisen yhteisön kanssa.
Biden haluaakin vetää kovaa linjaa suhteessa Venäjään. Demokraatit maalasivat koko Trumpin virkakauden ajan kuvaa, että tämä oli jonkinlainen Putinin sylikoira.
Todellisuudessa maiden väliset suhteet menivät Trumpin aikana yhä pahempaan umpisolmuun. Venäjän vastaisia pakotteita kiristettiin jatkuvasti samalla, kun Yhdysvallat panosti rutkasti lisää sotilaalliseen läsnäoloon ja sotaharjoituksiin Euroopassa. Lisäksi maa irtautui keskimatkan ydinaseita rajoittavasta INF-sopimuksesta.
Kuvaan on silti tullut jo uusia ongelmia. Niistä ehkäpä isoin on venäläisen oppositiohahmo Aleksei Navalnyn elokuussa 2020 tapahtunut myrkytysyritys ja helmikuussa 2021 tapahtunut passittaminen vankilaan.
Valko-Venäjä,
Ukraina, Georgia
Uusi yhteentörmäys Venäjän kanssa saattaa tulla myös Valko-Venäjällä.
Jo ehdokkaana ollessaan Biden lupasi tukevansa oppositiojohtaja Svetlana Tihanovskajan kanssa vallanvaihtoa maassa. Venäjä on edelleen seisonut maan yksinvaltaisen johtajan Aljaksandr Lukašenkan takana.
Tihanovskaja puolestaan toivoi Newsweek-lehden haastattelussa Bideniltä apua Lukašenkan kaatamiseen. The Atlantic -lehdessä Tihanovskaja uskoi, että amerikkalaisten rooli voi olla ratkaiseva.
– Kaikki ymmärtävät Yhdysvaltojen voiman ja mahtavuuden ja roolin, jota se näyttelee maailman areenalla.
Suurvaltojen vastakkainasettelu voi kärjistyä myös Ukrainassa.
Jo ehdokkaana ollessaan Biden muistutti, miten hän oli Obaman-Bidenin hallinnossa ”potkimassa ulos” Venäjää rikkaiden maiden G8-kokouksesta, jotta ”Putin voitiin etäännyttää kansainvälisestä yhteisöstä”. Biden lupaa jatkaa myös aseiden myyntiä Ukrainalle.
Lisäksi Yhdysvallat tukee Georgian Nato-jäsenyyttä, mikä on täydellisen punainen vaate Moskovalle.
Kaasukiista
Itämerellä
Suurvaltojen kiistat ulottuvat myös Itämeren laineiden alle.
Yhdysvallat on vastustanut kiivaasti Venäjän ja Saksan välille vedettävää Nord Stream 2 -kaasuputkea. Amerikkalaisten mukaan kaasuputki lisää Euroopan riippuvuutta venäläisestä energiasta ja antaa Kremlille kiristysruuvin. Toisaalta amerikkalaiset haluavat, että venäläinen maakaasu virtaisi edelleen Ukrainan läpi eikä Nord Stream 2:lla yritettäisi kiertää sitä.
Yhdysvaltain kongressi hyväksyi viime vuonna erityisen Euroopan energiaturvallisuuden suojaamisasetuksen, joka laajentaa pakotteet lähes kaikkeen putkeen liittyvään kuten vakuutuksiin, testauksiin ja sertifiointiin.
Rakentaminen keskeytyikin vuoden 2019 lopulla, kun sveitsiläinen putkiyhtiö vetäytyi hankkeesta Yhdysvaltojen pakotteiden pelossa.
Vuoden 2020 lopulla rakennustyöt kuitenkin jatkuivat, kun Venäjä ilmoitti, että se voi jatkaa kaapelin laskemista omilla aluksillaan.
”Painukoon
EU v****un”
Myös Bidenin hallinnon nimitykset ulko- ja puolustuspolitiikan huippupaikoille ennustavat kovenevaa linjaa.
Maan uusi ulkoministeri Anthony Blinken ilmoitti jo kongressin kuulemisessa Yhdysvaltojen palaavan maailman johtajaksi.
– Kun emme sitoudu ja johda, toinen kahdesta asiasta tapahtuu: joku muu maa yrittää viedä paikkamme, tai kukaan ei tule tilalle ja saamme kaaoksen, Blinken avasi hallinnon ajattelutapaa.
Venäjä on jo vuosikausia syyttänyt amerikkalaisia yrityksistä rakentaa yksinapaista maailmaa, jota Yhdysvallat johtaa.
Poliittisista asioista vastaavaksi varaulkoministeriksi ja ulkoasiainhallinnon kolmoseksi on puolestaan nousemassa Barack Obaman aikainen Euroopan-asioiden varaulkoministeri Victoria Nuland, joka toimi vuosina 2005–2008 presidentti George W. Bushin suurlähettiläänä Natossa.
Nuland veti presidentti Obaman kaudella haukkamaista linjaa Venäjää kohtaan erityisesti keväällä 2014 kärjistyneen Ukrainan kriisin jälkeen.
Kuuluisassa julkisuuteen vuodetussa puhelussa Nuland suunnitteli yhdessä Yhdysvaltain Kiovan-lähettilään Geoffrey Pyattin kanssa Ukrainan uuden hallituksen kokoonpanoa. Sen kuluessa hän töräytti tunnetut sanansa ”Fuck EU” (vapaasti suomentaen ”painukoon EU v****un”).
Lisää ohjuksia,
uusia ydinaseita
Nuland on muutenkin innokas Venäjän patoaja.Kesällä 2020 hän kirjoitti Foreign Affairs -lehteen laajan artikkelin, jossa hän hahmotteli keinoja selättää Putin.
– Yhdysvaltojen intressejä suojellaan nykyistä paremmin aktivistipolitiikalla, joka yhdistää vahvan puolustuksen avoimeen käteen, jos suhde paranee.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain haaste vuonna 2021 on johtaa maailman demokratioita, jotta Venäjän sekaantuminen maailman konflikteihin voidaan torjua.
– Sen pitää rakentua niiden vahvuuksille ja panna rasitusta Putinille asioissa, joissa hän on haavoittuva, mukaan lukien hänen omat kansalaisensa.
Nuland suunnittelee Yhdysvalloille ja Nato-maille monitahoista keinovalikoimaa: jykeviä puolustusbudjetteja, ydinaseiden uusimista, uusien ohjusten ja ohjuspuolustusjärjestelmien sijoittelua, pysyviä tukikohtia Naton itärajalle sekä enemmän näkyviä sotaharjoituksia.
Myös Venäjän kyberiskuihin pitää vastata, jotta ”Putin saa maistaa omaa lääkettään Venäjän sisällä”.
Samalla Venäjälle kuitenkin voidaan tarjota taloudellista porkkanaa ja uutta Nato-yhteistyötä, jos se muuttaa käytöstään.
Huonosta
pahemmaksi
Myös puolustushallinnon nimitysten yhteydessä on kuultu synkkiä viestejä.
Yhdysvaltain apulaispuolustusministeriksi nimitetty Colin Kahl uskoo, että huonot välit voivat mennä vieläkin huonommiksi.
– Jos emme pysty luomaan Venäjälle uudelleen ymmärrystä ja myöntymistä kansainvälisiin normeihin ja hyväksyttävään käytökseen kansainvälisellä areenalla, suhde heikkenee yhä, Kahl opasti senaatin puolustusvaliokunnan kuulemisessa.
Kahlin mielestä suurvaltojen intressit voivat kuitenkin myös kohdata. Niihin kuuluvat erityisesti ydinaseiden strateginen tasapaino ja sodan välttäminen, sillä ”Venäjän ensisijainen intressi on Putinin hallinnon eloonjääminen”.
Maan ensimmäiseksi varapuolustusministeriksi puolestaan nimitettiin akateemisesta taustasta tuleva Kathleen Hicks, joka on tuttu myös Suomessa. Hän kirjoitti vuonna 2016 vaikutusvaltaiselle amerikkalaiselle ajatuspaja Center for Strategic & International Studiesille perusteellisen raportin otsikolla ”Vedenalainen sodankäynti Euroopassa”.
Raportin suositusten mukaan Naton, Suomen ja Ruotsin pitää rakentaa pohjoisille alueille sukellusvenesodankäyntiin tarvittavat järjestelmät, joilla voidaan toimia Venäjän vedenalaista uhkaa vastaan.
”Venäjä ulos
Interpolista”
Viitteitä Bidenin hallinnon Venäjä-asenteista antaa myös presidentti Obaman entinen Venäjä-asioiden erityisavustaja Michael McFaul laajassa haastattelussaan venäläisessä oppositiolehti The Insiderissä.
McFaulia voi pitää eräänlaisena demokraattien Venäjä-politiikan takapiruna, joka toimi Yhdysvaltain Moskovan-suurlähettiläänä vuosina 2012–2014. Häntä pidetään niin sanotun reset- eli nollauspolitiikan arkkitehtinä. Sen tavoitteena oli runsaat kymmenen vuotta sitten aloittaa Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet uudelta pohjalta.
Hänen mielestään juuri Navalnyin myrkyttämisen takia suhteiden uudelleen nollaaminen on mahdotonta.
Biden tuokin McFaulin mukaan Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan moraalisen, arvoihin pohjautuvan suunnan. Seuraavaksi Venäjä pitää hänen mielestään erottaa kansainvälisestä poliisijärjestö Interpolista, sillä maa käyttää sitä poliittisiin tarkoituksiin.
– Bidenilla ei ole minkäänlaisia harhakuvia Putinin suhteen. Biden tuntee hänet liian hyvin, McFaul sanoo.
”Kurssin korjausta
ei tule”
Jos lausunnot ovat olleet kovia Yhdysvalloissa, ovat asenteet myös Moskovassa olleet jäätäviä.
Vallan huipulla näytetään silti olevan vielä odottavalla kannalla. Putin on tyytynyt sanomaan, ettei usko uusiin ongelmiin:
– Meidän on ymmärrettävä, missä meitä odottaa jonkinlaisia vaikeuksia, uhkia, ennustaa tämä etukäteen ja asiaan kuuluvalla tavalla järjestää työmme – niin taloudessa kuin kansallisen puolustuskyvyn alueella.
Presidentinhallinnon tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan sanoi jo tammikuussa, että mitään edellytyksiä suhteiden uuteen alkuun ei ole.
Myös Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov on esittänyt erittäin kovia näkemyksiä:
– Voimme vakuuttaa, että minkäänlaisia tuloksia amerikkalaisten odottamasta ”Moskovan kurssin korjaamisesta” he eivät saa.
Rjabkovin mukaan Venäjä aikoo harjoittaa jatkossa Yhdysvaltain patoamisen politiikkaa kaikilla rintamilla. Varaulkoministeri sanoo Venäjän kokoavan myös kansainvälisiä voimia amerikkalaisten ulkopoliittista ja informaatioaggressiota vastaan.
– Venäjän vastaisten ideologien – jotka määräävät tahdin Washingtonissa – pitää ymmärtää, että mikäli heidän kurssinsa määrää amerikkalaisten politiikan, meidän vastauksemme tulee olemaan kovempi ja kovempi.
”Epäystävällinen,
aggressiivinen Biden”
Vähemmälle huomiolla on kuitenkin jäänyt Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin laaja Yhdysvaltain suhteita käsittelevä artikkeli tammikuulta 2021.
Putin siirsi Medvedevin syrjään pääministerin paikalta tammikuussa 2020 ja nimitti tämän kansallisen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajaksi.
Medvedev näkee, että Yhdysvaltojen paluu Maailman terveysjärjestöön ja Pariisin ilmastosopimukseen ovat myönteisiä merkkejä. Hän ennustaa Venäjän vastaisen politiikan silti jatkuvan.
”Presidentti Trumpin kanssa oli määrättyä toivoa negatiivisen dynamiikan muuttumisesta.”
Toivekuvat rikkoutuivat kuitenkin nopeasti. Medvedevin mukaan Trumpilla ei ollut kongressin takia liikkumatilaa, vaikka tämä puhui usein toiveestaan tulla toimeen Venäjän kanssa.
Medvedevin mukaan Biden ei ole koskaan sanonut mitään myönteistä Venäjästä.
”Päinvastoin hänen retoriikkansa on aina ollut avoimen epäystävällistä, jyrkkää, jopa aggressiivista.”
Silti yhteistyökään ei ole poissuljettua.
”Mutta mahdollista on, että Biden palaa siihen, mikä vielä on jäänyt yhteiselle asialistallemme, esimerkiksi asekontrollin kysymyksiin.”