Antti Yrjönen

Teknologiateollisuus etenee jatkossa kaksilla rattailla. Sopimustoiminnan hybridimallin ydin piilee yleissitovuudessa, vaikkeivät työnantajat sitä kertoneetkaan, toteaa ekonomisti Ralf Sund kolumnissaan.

En arvannut, että ihan näin nopeasti Metsäteollisuuden taannoisen työehtosopimusjärjestelmän romutusilmoituksen asiaan pitäisi palata. Oletin, että Teknologiateollisuus tarkkailee hetken ennen omaa siirtoaan. Eivät tarkkailleet, vaan hyppäsivät Metsäteollisuuden viitoittamalle tielle nopeasti.

Teknologiateollisuuden malli on hieman toisenlainen. He etenevät kaksilla rattailla, jonkinlaisella sopimustoiminnan hybridimallilla. Osa alan yrityksistä liittyy uuteen sopimusorganisaatioon ja valtakunnallisia työehtosopimuksia edelleen tehdään. Osa yrityksistä valitsee metsäsektorin paikallisen sopimisen mallin. Villakoiran ydin on yleissitovuudessa. Jymyuutisesta raportoidussa tiedotustilaisuudessa työnantajat eivät kertoneet kaikkea. Kysymykseen uuden työnantajajärjestön valtakunnallisen työehtosopimuksen yleissitovuudesta ei tullut selvää vastausta.

Totuus löytyy rivien välistä. Kuvatessaan paikallisen sopimisen etuja, he painottivat yrityskohtaisen sopimisen joustavuutta. Mikäli alalle tulisi yleissitova työehtosopimus tämä tavoite ei voisi toteutua heidän tarkoittamassaan muodossa. On siis selvää, että uusi valtakunnallinen työehtosopimus ei tule olemaan yleissitova. Miksi kursailla selvällä asialla?

Sillä, ettei yleissitovuutta ole, on työehtojen perusturvaa heikentävä vaikutus. Isännän ääni korostuu ja kyykytettyjä tulee lisää.

Esitetyllä järjestelmämuutoksella tulee olemaan monenlaisia vaikutuksia. Tuottavuuskehitys heikkenee yleisesti, koska yleiset työehdot eivät enää piiskaa yrityksiä entiseen malliin tuottavuuden kohentamiseen. Neuvottelukustannukset tulevat kasvamaan. Jos ay-liike toimii viisaasti, se jalkauttaa keskustoimiston asiantuntijoita paikalliselle tasolle. Siihen vastaa työnantajapuoli samalla mitalla. Kärjistetysti voisi sanoa, että entisten yksien tes-neuvottelujen tilalle tulee satoja neuvotteluprosesseja. Ja rahaa palaa.

ILMOITUS

Ay-liike ei jää katseella seuraamaan mitä tapahtuu. Todennäköistä on, että tanner jyrisee ja aitaa kaatuu. Työnantajien aivoituksia on vaikea ymmärtää. Työrauha on yrityksille tärkeää, mutta nyt selvästi lisätään riskiä selkkauksille.

Myös ”Suomen malli”, jota ei koskaan muodollisesti edes ole ollut, meni tehohoitoon, ellei peräti kuollut. Aivokuollut se kuitenkin on. Teknologiateollisuuden sopimus on pari kierrosta toiminut mittarina sopimuskierroksella. On sanomattakin selvää, ettei kattavuudeltaan torso, ei-yleissitova sopimus voi toimia tienviittana ja mittatikkuna. Vaikea keksiä, mikä ala työnnetään päänavaajaksi. Yrityksiä tullaan varmaan näkemään.

Mielenkiintoista asiassa on myös se, ettei tutkimustieto anna selvää vastausta siihen, voisiko paikallinen sopiminen edistää jotakin hyvää. Isännät ovat hypänneet tuntemattomaan, mutta laskuvarjo unohtui.