Mikä oikein on rakenteellinen uudistus? Kysymys herättää hieman huvittuneisuutta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajassa Paavo Arhinmäessä.
– Rakenteelliset uudistukset tuntuvat Suomessa usein olevan leikkauksia, Arhinmäki tuumii KU:n pääsiäishaastattelussa.
Keskustelu rakenteellisista uudistuksista on jälleen käynnistynyt, kun hallituksen puoliväliriihi lähestyy. Se järjestetään huhtikuun loppupuolella. Arhinmäki huomauttaa, että moni rakenteelliseksi uudistukseksi kutsuttu asia ei ole sellaista nähnytkään.
”Politiikasta on tullut koko ajan enemmän spektaakkelimaista.”
– Eihän työttömyysturvan leikkaaminen tai työntekijöiden aseman heikentäminen ole mikään rakenteellinen uudistus. Siinä ei muuteta rakenteita, vaan rakenteiden sisällä muutetaan asioita heikompaan suuntaan työntekijöiden näkökulmasta.
– Jos nyt ajatellaan oppivelvollisuusiän pidentämistä, joka astuu voimaan syksyllä, on se tyyppiesimerkki todellisesta rakenteellisesta uudistuksesta. Siinähän oikeasti muutetaan rakenteita, ja se tulee näkymään vuosikymmeniä suomalaisessa yhteiskunnassa, Arhinmäki paaluttaa.
Erittäin vaikea riihi
Lähestyvää puoliväliriihtä Arhinmäki kutsuu hallitusneuvottelujen jälkeen merkittävämmäksi kohdaksi tällä hallituskaudella. Se tulee myös näkymään, kuuluu arvio.
– Puoliväliriihi tulee olemaan erittäin vaikea, jos ne nyt koskaan helppoja ovat. Ei pidä liioitella puoliväliriihen merkitystä, mutta kyllä se määrittää hallituksen kahden viimeisen vuoden politiikan.
Hallituspuolueista etenkin keskusta on ollut hyvissä ajoin liikkeellä vaatimassa päätöksiä uusista työllisyystoimista puoliväliriihessä. Vaatimuksia on ryyditetty hallitusohjelmaan kirjatulla ”päätösperustaisten työpaikkojen” tavoitteella. Päätösperustainen tarkoittaa, että jonkun toimen voi laskea lisäävän työllisyyttä. Parhaiten se onnistuu esittämällä leikkauksia.
– Erimielisyydet näkyvät jo nyt. Hallitus on sopinut eläkeputken poistosta. Ennen kuin sitä on ehditty tehdä, lyödään jo uutta putkeen. Rakenteellisen uudistuksen nimellä halutaan esimerkiksi leikata työttömyysturvaa.
– Työttömyysturvasta vastaava ministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on sanonut suoraan, että ei käy. Keskusta on samaan aikaan sanonut, että pitää leikata, Arhinmäki sanoo.
Työllisyystoimien lisäksi puoliväliriihessä tullaan käsittelemään talous- ja ilmastopolitiikkaa. Tämä tulee Arhinmäen mukaan lisäämään vaikeuskerrointa. Ilmastotoimet ovat tärkeitä etenkin vasemmistoliitolle ja vihreille. Tähän mennessä hallituksen ilmastotoimet ovat pitkälti jääneet julistuksen asteelle.
Lisäksi tapetilla on mahdollisesti yksi todella iso rakenteellinen uudistus. Hallituksen on nimittäin tarkoitus määritellä, miten nykyisin veikkausvoittovaroilla rahoitettavien toimintojen ja järjestöjen rahoitus tulevaisuudessa hoidetaan.
Pohjatyön tälle laati entisen Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen johtama työryhmä. Se laati neljä eri skenaariota, miten järjestöjen rahoitus voidaan hoitaa.
– Kaksi vaihtoehtoa ovat nähdäkseni mahdottomia. Ensimmäinen vaihtoehto on se, että jatketaan nykyiseen malliin. Se tarkoittaisi valtavia leikkauksia edunsaajille. Emme pidä sitä mahdollisena.
– [Samoin] ajatusta, että voitaisiin siirtyä suoraan budjettirahoitukseen, en pidä mahdollisena. Sellaisia rahoja ei budjetista löydy, Arhinmäki sanoo.
Kestävimpänä mallina Arhinmäki pitää mallia, jossa siirtymäajan jälkeen veikkausvoittovaroilla rahoitetut toiminnat siirretään budjettiin.
– Itse ajattelisin, että olisi syytä siirtää kaikki esimerkiksi vuoteen 2024 mennessä kokonaan budjettiin.
Omat kommervenkkinsa tässäkin mallissa on.
– Tämä on todella iso ja hankala kysymys, koska budjetissa ei sellaisia varoja ole.
Arvio pehmenee
Arhinmäen pohjustuksen jälkeen alkaa kuulostaa siltä, että hallituksen hajoaminen puoliväliriihessä on enemmän kuin mahdollista. Arhinmäki sanookin lähtökohtien olevan aika vaikea. Sen jälkeen vasemmistoliiton konkariedustaja pehmentää arviota.
– Ei tämä kuitenkaan niin dramaattista ole. En muista hallitusta, jonka sisällä ei olisi hankausta.
– Tämä on ehkä kliseistä, mutta politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Sitähän politiikka on, että yritetään eri suuntiin menevistä näkemyksistä löytää ratkaisu, joka voisi tyydyttää suurinta osaa.
Arhinmäki peräänkuuluttaa puolueilta tavoitteiden asettamista kauemmas tulevaisuuteen. Se helpottaisi hänen mukaansa monia asioita.
– Hallituksen sisällä ei lähdetä hakemaan selätysvoittoja, joita voi esitellä sosiaalisessa mediassa.
Ja kuten tässäkin jutussa tehdään, tiedotusvälineillä on oma roolinsa puoliväliriihikohkaamisessa. Arhinmäki näpäyttää, että media seuraa koko ajan ”hetki hetkeltä” -mentaliteetilla politiikkaa. Se näkyy.
– Politiikasta on tullut koko ajan enemmän spektaakkelimaista.
Tämän vuoksi myös nykyisen hallituksen toimet ovat jääneet osin piiloon, koronatoimia lukuun ottamatta. Suurien rakenteellisten uudistusten vaikutukset kun eivät heti näy.
– Koko ajan vaaditaan, että kaiken pitää näkyä nopeammin. Tällaiset todelliset rakenteelliset uudistukset ovat aika hitaita. Niiden vaikutus on pitkäaikainen.
Piinapäivän askareet
Haastattelun lopuksi on vielä hetki aikaa kysyä ryhmyrin vinkkejä pääsiäisen viettoon.
– Olen jo ennakkoon katsonut, että pitkäperjantai on hyvä päivä alkaa täyttää vaalikoneita. Sitten minulla on tolkuton määrä sähköposteja rästissä, niitä käyn myös läpi. Mutta tämä ei ole vinkkini.
Arhinmäki aloittaa pohjustamalla monilla alueella vaikealla koronatilanteella. Hän toivoo, että ihmiset jaksaisivat noudattaa rajoituksia.
– Kaikkia väsyttää, mutta on tärkeätä, että toimimme ohjeiden mukaisesti. Liikuntaa paljon, mutta jos tavataan ihmisiä, tavataan ulkona turvaväleillä. Pysytään omassa piirissä, kuuluu viesti.
Sähköpostien ja vaalikoneiden lisäksi Arhinmäki aikoo viettää aikaa perheensä parissa.
– Pääsiäisestä voi nauttia myös ulkoillen. Tätä aion itse tehdä. Kaivan sitä varten fillarin esiin.