Tarina Tommiska

Kohtuuhintainen koti ja toimivaa rakentamista

Asumiskustannukset on saatava hallintaan ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää on lisättävä nopeasti.

Helsinki huolehtii, että asunto on ihmisoikeus ja asunnottomille tarjotaan tarpeensa mukaisia koteja.

Kaupungin asettamat asuntotuotannon tavoitteet on saavutettava sekä ARA-tuotannossa että kaupungin omassa vuokra-asuntotuotannossa.

Ekologisesti kestäviä rakennuslupia on edistettävä ja rakentamisen laatu varmistettava.

(Helsingin vasemmistoliiton kuntavaalikärjet, kärki 6)

Asuntotuotantoa on lisättävä, mutta samalla pitää vähentää hiilidioksidipäästöjä, joista rakennusala tuottaa yli 40 prosenttia.

– Kohtuuttomiksi kohonneet asumiskustannukset ovat ehdottomasti Helsingin kipein ongelma, joka haittaa niin pieni- kuin keskituloisiakin, sanoo arkkitehti, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen ja vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Noora Laak.

Laak sanoo, että asuntojen rakentamisessa kietoutuvat yhteen vasemmistoliiton sosiaaliset ja ekologiset tavoitteet.

– Ongelmaa tulisi ratkoa muun muassa kasvattamalla asuntotuotantoa, mutta samalla meidän tulisi pyrkiä vähentämään hiilidioksidipäästöjä, joista rakennusala tuottaa yli 40 prosenttia. Yhtälö on vaikea, mutta ei ihan mahdoton.

Laakin mukaan kohtuuhintaista asumista voi merkittävästi edistää kaupungin tasolla; onkin jo sovittu, että kaupungin omaa asuntotuotantoa lisätään tulevalla valtuustokaudella.

– Vasemmisto on myös ajanut mallia, jossa kaupunki voisi tuottaa ARA-vuokra-asuntojen ja välimallin ohella myös omakustanteista vuokra-asuntotuotantoa ilman ARA-tukia. Nämäkin asunnot olisivat merkittävästi markkinavuokria edullisempia. Tällaisia avauksia tarvitsemme jatkossakin kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi.

Asumisesta tullut sijoitustoimintaa

Helsingin, kuten joidenkin muidenkin suurten kaupunkien haasteena on, että asumisesta on tullut houkuttelevaa sijoitustoimintaa: jo yli puolet yksiöistä myydään suoraan asuntosijoittajille ja helsinkiläisten yksiöiden hinnat ovat nousseet 27 prosenttia viidessä vuodessa.

Laakin mielestä on koko kaupungin – niin asukkaiden kuin työntekijöitä tarvitsevan elinkeinoelämänkin – etu, että asumisen kulut saadaan kohtuulliselle tasolle.

– Vaikeimmassa tilanteessa ovat yksinasuvat, joita on eniten alle 30-vuotiaissa ja yli 75-vuotiaissa. Heidän tilannettaan voi helpottaa muun asuntotuotannon ohella lisäämällä opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoa sekä erilaisilla iäkkäille suunnatuilla asumisratkaisuilla.

Entä päästöjen vähentäminen?

Helsingissä on purettu useita 1960- ja 1970-lukujen asuinrakennuksia tehokkaamman rakentamisen tieltä. Purkava saneeraus voi Laakin mukaan olla joissakin tapauksissa perusteltua, mutta tällä hetkellä ei päätöksenteossa oteta huomioon uusista rakennuksista aiheutuvia päästöjä.

– Vasemmistoliitto onkin esittänyt ilmastovaikutusten arviointia pysyväksi osaksi kaavoitusta. Meidän tulee pyrkiä korjaamaan ja täydentämään purkamisen sijaan.

Laak katsoo, että Helsingin tulisi toimia edelläkävijänä ilmastoystävällisessä puurakentamisessa ja toteuttaa puurakenteisia asuin- ja palvelurakennuksia alan käytäntöjen kehittämiseksi.

Kohtuuhintainen koti ja toimivaa rakentamista

Asumiskustannukset on saatava hallintaan ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää on lisättävä nopeasti.

Helsinki huolehtii, että asunto on ihmisoikeus ja asunnottomille tarjotaan tarpeensa mukaisia koteja.

Kaupungin asettamat asuntotuotannon tavoitteet on saavutettava sekä ARA-tuotannossa että kaupungin omassa vuokra-asuntotuotannossa.

Ekologisesti kestäviä rakennuslupia on edistettävä ja rakentamisen laatu varmistettava.

(Helsingin vasemmistoliiton kuntavaalikärjet, kärki 6)