Lauri Hannus

Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille auttanee osaltaan tiivistämään ja konkretisoimaan kuntatason ympäristötoimintaa.

Kunnat ovat keskeisiä ympäristöongelmien torjunnassa. Siksi kuntavaalit ovat myös ympäristövaalit.

Eri tahot, mukaan lukien kansalaisjärjestöt, ovat kiitettävästi tuottaneet aineistoa kuntavaaliehdokkaille ja tuleville kunnan päättäjille erityisesti ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.Aineiston runsaus ja eri lähteissä sijainti voi vaikeuttaa aiheen hahmottamista. Samuli Sinisalon toimittama Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille auttanee osaltaan tiivistämään ja konkretisoimaan kuntatason ympäristötoimintaa.

Ympäristökäsikirja on Kalevi Sorsa -säätiön ”Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle” -hankkeen tuotoksia. Vaikka kirja on kirjoitettu erityisesti kuntapäättäjille, nimensä mukaisesti se voi hyödyttää kuntalaisiakin.

Kirjan ensimmäisessä osassa on lyhyt tilannekatsaus ilmastonmuutoksesta ja luonnontuhonnasta sekä miten niihin on politiikkatasolla pyritty vastaamaan.

Toisessa osassa käsitellään eri alojen asiantuntijoiden suosittamia kuntatason toimenpiteitä.

ILMOITUS

Paavo Järvensivu kirjoittaa kestävyyssiirtymän johtamisesta kunnassa. Kestävyyssiirtymällä hän tarkoittaa tuotanto- ja kulutusrakenteiden laajoja uudistuksia. Oleellista siinä on siirtyä budjettitaloudesta talouden ja yhteiskunnan sisällölliseen kehittämiseen. Siirtymää pohjustaa kunnan ”aineenvaihdunnan” selvittäminen (kunnassa tapahtuvat energia- ja materiaalivirrat, mukaan lukien ulkomaiset piilovirrat ja ilmastopäästöt, ja niiden luontoa kuormittavat vaikutukset).

Seuraavissa luvuissa Jyri Seppälä, Mikael Hilden ja Janne Kotiaho antavat konkreettisia ehdotuksia muun muassa siitä, kuinka kunnat voivat torjua ilmastonmuutosta sekä toisaalta sopeutua vääjäämättömään muutokseen sekä korostetaan ”kokonaisheikentämättömyyden”, ei vain luontokadon torjunnan merkitystä.

Jari Lyytimäki ja Eeva Furman antavat konkreettisia suosituksia kestävään kehitykseen; mukana on siis biologisen ja fyysisen ympäristön lisäksi talous ja ihmisten hyvinvointi. Pauliina Jalonen kirjoittaa vihreän politiikan rahoitusmahdollisuuksista. Lauri Jääskeläinen kirjoittaa maankäyttö- ja rakennuslaista ja sen uudistamisesta. Alueidenkäytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus ovat tärkeitä ympäristön kannalta ja keskeinen osa kuntien toimintaa. Luku auttaa hahmottamaan säätelyn eri portaita.

Kirjassa esitellään myös kaksi tuoretta tutkimusta suomalaisten kuntapäättäjien ajatuksista ilmastonmuutoksen hillinnästä, siihen sopeutumisesta ja toiminnan esteistä. Kuntaliiton asiantuntijat Miira Riipinen ja Sini Sallinen kirjoittavat kuntien motiiveista ja tilanteesta ilmasto- ja ympäristötyössä. Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio kirjoittaa omien kokemustensa pohjalta, kuinka vaikuttavaa ympäristötoimintaa voi kunnassa harjoittaa.

Kirjan viimeinen osa lienee kiireisen lukijan lempiosio. Siihen on koottu toimenpidesuositukset selkeään ja lukijaystävälliseen muotoon. Luku antaa hyvän kuvan kuntatason toiminnan moninaisuudesta.

Kaiken kaikkiaan kirja on hyvä lisä kuntatason ympäristötoimintaan Suomessa. Kuntavaalien ja uusina aloittavien kunnanvaltuutettujen vuoksi se on myös ajankohtainen. Itse olisin toivonut, että kaikki kirjoittajat olisivat lisänneet kirjoitustensa perään, tai vaikkapa erilliseen liitteeseen, keskeisiä lähteitä lisätiedon hakemiseen. Osassa lukuja on näin menetelty.

Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo. Vaikka kirja on säätiön hankkeen tuotos, sen opit ja ajatukset eivät ole puoluepolitiikasta riippuvaisia. Ne sopivat kaikille, jotka haluavat Suomen ympäristön tilaa parantaa. Kirjaa voi tilata Innolta, sekä paperisena että sähköisenä. Kirjan johdannon mukaan sitä aiotaan käyttää Työväen sivistysliiton koulutustoiminnassa. Minusta se sopisi laajemminkin eri tahojen keskusteluihin ja koulutustoimintaan.

Sinisalo Samuli (toim.): Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille. Into, 2021.