Lehtikuva/Olivia Ranta

Mikä muutos työvoimapalveluissa?

Yli puolet Suomen työttömistä eli noin 230 000 työtöntä ja osa TE-toimistojen työntekijöistä siirrettiin kuntien palvelujen piiriin 1.3. alkaen.

Kuntiin siirtyvät työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevat ja muuta kuin äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvat sekä alle 30-vuotiaat.

Ansiosidonnaisella olevien sekä työnantajien palvelut ovat edelleen TE-toimistoissa.

Kokeilu kestää vuoden 2023 kesäkuun loppuun saakka.

Maaliskuun alussa yli puolet Suomen työttömistä eli noin 230 000 työtöntä siirtyi kuntien työvoimapalvelujen piiriin.

Taannoin Ylellä esitetty Tiina Lymin ideoima ja ohjaama draamakomedia Sisäilmaa ei juuri naurattanut työttömiä tai TE-toimistojen työntekijöitä.

Sarjassa parodioitiin TE-palvelujen ”uudistusten” ja valtavien tulostavoitteiden aiheuttamia paineita ja ahdistusta palveluasiamies Anneli Tiaisen hahmon ja hänen alaistensa kautta.

Työvoimapalvelut ovat olleet jatkuvan kritiikin kohteena. Työttömien ja TE-toimistojen työntekijöiden on pitänyt taipua siihen suuntaan, johon ministeriö on milloinkin keskitetysti ohjeistanut.

Paikallistuntemus on ollut usein heikolla tolalla. Sosionomi Anne Huotari kuvaa systeemin rikkonaisuutta näin:

– Esimerkiksi oululainen TE-toimiston asiantuntija joutui hoitamaan lähes sadan kilometrin päässä olevan Vaalan asiakkaita, vaikka hän ei ollut koskaan käynyt siellä. Hän ei tuntenut olosuhteita eikä sisäisiä pitkiä välimatkoja. Tämä ei ole työntekijöiden vika vaan systeemin vika.

Huotari on seurannut työvoimapalveluja työssään, kansanedustajana sekä erilaisissa työllisyyskokeiluissa ja projekteissa 1990-luvulta lähtien.

Työttömien palvelut jakautuvat kuntiin ja TE-toimistoihin

Maaliskuun alussa yli puolet Suomen työttömistä eli noin 230 000 työtöntä ja osa TE-toimistojen työntekijöistä siirrettiin kuntien palvelujen piiriin.

TE-toimistoille jäävät edelleen ansiosidonnaisella päivärahalla olevien työttömien palvelut sekä työnantajapalvelut.

– Saattaa olla niin, ettei työnhakija juurikaan huomaa muutosta. TE-toimistojen henkilökuntaa siirtyy kunnallishallintoon, ja toimeenpano jatkuu suunnilleen ennallaan, toteaa valtiotieteiden tohtori, Kelan entinen tutkimusjohtaja Jouko Kajanoja.

Työttömille tulee automaattisesti ilmoitus siitä, saako hän palvelut omasta kunnastaan vai TE-toimistosta.

Kuntiin siirtyvät työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevat ja muuta kuin äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvat. Myös alle 30-vuotiaiden palvelut ovat kunnan vastuulla.

Kajanojaa epäilyttää jossain määrin työttömien jakaminen valtion ja kuntien palveluihin. Raja on keinotekoinen. Työtön saattaa tipahtaa työmarkkinatuelle, kun ansiosidonnaisen päivät tulevat täyteen.

Hyvänkin ammattitaidon ja osaamisen omaava työtön saattaa olla peruspäivärahalla, jos hän ei ole kuulunut työttömyyskassaan.

– Suurin osa työttömyysjaksoista on normaalitilanteessa loppunut kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ja usein ilman TE-toimiston palveluita, huomauttaa Huotari.

Hän kehottaakin TE-toimistoja miettimään palvelukonseptiaan kokeilun ajaksi uusiksi ja selvittämään, ovatko työnhakijat oikeilla palvelulinjoilla. Tämä vaikuttaa muun muassa koulutuspalvelujen tarjontaan.

Kuntakokeilusta tulee
todennäköisesti pysyvä

Historiallisen suuri hallinnollinen muutos tapahtui ilman suurempaa julkisuutta, vaikka yli kolmannes kunnista sai työttömien palvelut hoidettavakseen.

– Kokeilu mahdollistaa työnhakijoiden odotusaikojen lyhenemisen, sillä esimerkiksi koulutusta voidaan räätälöidä ja sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan käyttää joustavasti, arvioi Anne Huotari.

Edellinen kuntakokeilu päättyi Sipilän hallituksen aikana vuonna 2018. Alkanut laaja kuntakokeilu ennakoi, että palvelut siirtyvät pysyvästi kuntiin. Kajanoja pitää jopa outona hankkeen kutsumista kokeiluksi.

– Olisi reilumpaa kutsua sitä pilotiksi, kuten Kuntaliitto osittain tekeekin, toteaa Kajanoja.

Kuntaliitto on lobannut vahvasti palvelujen siirtämistä kunnille. Yksi muutoksen ajureista ovat niin sanotut sakkomaksut. Kunnat maksavat osansa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta valtiolle.

Viime vuonna kunnat maksoivat valtiolle 457,3 miljoonaa euroa, mikä oli koronasta johtuen 71,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019. Kunnille maksut ovat olleet myrkkyä, josta halutaan päästä eroon.

Sakkomaksut ovat kannustaneet kuntia järjestämään palveluja, mutta Huotarin mukaan niitä on ollut lähes mahdotonta hoitaa.

– Tietosuoja on estänyt kuntien työllisyyspalvelun asiantuntijaa saamasta työnhakijan työnhaku- ja historiatietoja. Välillä tuntuu, että työnhakijoista ollaan jopa mustasukkaisia. Tämä johtaa työnhakijan kannalta joskus uskomattomiin pompotteluihin.

Vain riittävät ja laadukkaat
palvelut takaavat onnistumisen

Palvelujen siirron onnistuminen edellyttää työttömien kohtaamista kokonaisuutena ja heidän aitoa kuulemistaan.

Anne Huotari kertoo kuvaavan esimerkin työnhakijan avustamisesta. Mukana oli hänen lisäkseen oppisopimusasiantuntija ja kaupungin nuorten palveluiden ohjaaja sekä kaksi TE-toimiston asiantuntijaa.

– Meitä oli kolme henkilöä työnhakijan lisäksi todistamassa oppisopimuksen tarpeellisuutta. Silti päätös oli kielteinen vain siksi, että TE-toimistosta oli aiemmin sanottu työnhakijalle, että palkkatukea oppisopimukseen ei myönnetä.

Jussi Joentausta

Päätös oli harkinnanvarainen eikä tästä ollut valitusoikeutta.

– Esimerkki osoittaa, miten paljon voimavaroja on turhaan jouduttu käyttämään vain siksi, että asiakaslähtöisyys ei ollut tavoitteena.

Jotta kokeilu onnistuisi ja johtaisi parempiin palveluihin, tarvitaan riittävästi palveluja ja työntekijöitä. Kajanoja pelkääkin kuntien heräävän krapulaan, jos palveluja ei ole riittävästi ja laatu sakkaa.

– Tanskan kunnilla on työvoimapolitiikan toimeenpanoon tuntuvasti paremmat resurssit kuin Suomen TE-toimistoilla ja kunnilla, muistuttaa Kajanoja.

Tanskan malli on ollut suomalaisen työvoimapoliittisen keskustelun lempilapsi. Oikeisto on poiminut rusinat pullasta ja painottanut vain työttömien patistamista unohtaen Tanskan mittavat satsaukset.

Sote-uudistus haastaa
kuntakokeilua

Samaan aikaan työvoimapalvelujen kuntakokeilun kanssa sote-uudistus etenee toiseen suuntaan keskittäen palveluja hyvinvointialueille. Sote-palvelujen tulisi siirtyä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Saman vuoden kesäkuun loppuun jatkuvassa kuntakokeilussa joudutaan ratkomaan myös uusia yhdyspintoja, joita syntyy sote-palvelujen etääntyessä kunnista.

– On hyvä muistaa, että kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus kuuluvat sote-palvelujen piiriin. Olennaista onkin, miten sote-palvelut organisoidaan hyvinvointialueiden sisällä, sanoo Kajanoja.

Työvoimapalvelujen kuntakokeilussa joudutaan ratkomaan myös uusia yhdyspintoja.

Huotarin mukaan yhdyspintojen arviointiin on jo annettu vastaava erillinen projektirahoitus kuin osatyökykyisten työ- ja toimintakyvyn arviointiin.

– Pidän tärkeänä, että hallitus suorastaan pakottaa sote-uudistuksessa hyvinvointialueet miettimään myös työllisyyden yhdyspintoja lasten ja nuorten palvelujen yhdyspintojen lisäksi.

Huotari näkee kuntakokeilun monipuolistavan ja mahdollistavan nykyistä vahvemmat välityömarkkinat.

Hän kannustaa tulevia hyvinvointialueita perustamaan Lapissa kehitetyn Toimio-toimintamallin mukaisia osuuskuntia, jotka myyvät vaikeasti työllistyvien työpanosta ja hankkivat alihankintatöitä avoimilta työmarkkinoilta.

– Myös työnantajat näkevät osuuskunnat mahdollisena ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille.

Juttua on taustoittanut tutkija Robert Arnkil.

Mikä muutos työvoimapalveluissa?

Yli puolet Suomen työttömistä eli noin 230 000 työtöntä ja osa TE-toimistojen työntekijöistä siirrettiin kuntien palvelujen piiriin 1.3. alkaen.

Kuntiin siirtyvät työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevat ja muuta kuin äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvat sekä alle 30-vuotiaat.

Ansiosidonnaisella olevien sekä työnantajien palvelut ovat edelleen TE-toimistoissa.

Kokeilu kestää vuoden 2023 kesäkuun loppuun saakka.